Perhemetsätalouden vastaisku

Saksalainen viikkolehti Spiegel arvosteli marraskuussa 1993 voimallisesti suomalaista metsänhoitoa ja metsätaloutta. Lehti syyttää suomalaisia ahneudesta ja metsien raiskauksesta. Lehden ympäristöryhmä vieraili taannoin Kainuun laajoilla avohakkuun aloilla. Kainuun aukot pääsevät palstoille myös, kun Suomen päivälehdet ruotivat metsätalouden ympäristöongelmia. Kun ympäristöuutiset kuvaa Suomen metsän käsittelyn rajuimpia näkymiä, nekin valitaan Kainuun avohakkuista. Miksi saksalaiset tai suomalaiset ympäristöjärjestöt eivät …

Pienydinreaktorit ovat kaukana kiertotaloudesta

Energiataloutemme kääntyy ilmastokriisin myötä kiertotalouden suuntaan. Lämpövoimalat luopuvat kertakäyttöisestä kivihiilestä, korvaamalla sen jatkuvasti kasvavalla hakkeella. Metsähakkeen ohella kivihiilen korvaajaksi lämmön tuotantoon on ehdotettu taajamien pienydinvoimaloita. Ne alkaisivat tuottaa alueensa väestölle kaukolämpöä. Aihe on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavalta. Ne ovat kuitenkin vielä kiusallisen etäällä kiertotalouden perusajattelusta. Ihmiskunta ei osaa kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai …

Aarniohjelmaan on metsätaloudessa vara

Muun Suomen tavoin Pohjois-Karjalan metsät rupesi­vat kasvamaan 1970-luvulla hyvin. Kasvu ylitti pysyvästi hakkuut vuonna 1964. Siitä lähtien Pohjois-Karjalan metsät ovat kasva­neet korkoa ko­rolle. 1960-luvun lopulla Poh­jois-Karjalan metsät kas­voi­vat 4,5 mil­joonaa kuu­tiota vuodessa. Vuoteen 1992 men­nessä kasvu nousi 40 prosen­tilla, 6,3 miljoo­naan kuuti­oon. Kun metsiä ha­ka­taan noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kasvun ylijäämää on 1,3 mil­joonaa …

Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tehostaa puun käyttöä

Uusimpien Euroopan metsävaroja koskevien selvitysten mu­kaan metsien puusto lisääntyy ja niiden vuotuinen kasvu nousee par­haillaan kaik­kialla Länsi-Euroopassa. Erityisen sel­västi näin on tapah­tunut 1970- ja 1980-luvulla pohjoisen havumetsä­vyö­hyk­keen metsämaissa, Suomessa ja Ruotsissa. Metsien lisääntyneen kasvun on saanut aikaan kolme to­den­nä­köistä tekijää. Teollisuudesta tuulien mukana kulkeutuva, saasteena pelätty typpi ei vielä vaurioita, vaan päin­vastoin lan­noittaa metsää. Toisaalta, …

Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?

     1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen.  Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään.      Ensimmäiset uutta kasvatusmenetelmää enteilevät koetulokset julkaistiin 1960-luvun lopulla, mutta varsinaisesti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn periaatteet kiteytti metsätutkija E.J. Schreiner vuonna 1971 Yhdysvalloissa.  Käsite juurtui nopeasti tutkimukseen eri puolilla maapalloa.  Suomessakin …

Tropiikin metsät ja kasvihuoneilmiö

  Maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia verraten vähän, vain 348 miljoonasosaa (ppm), vain promillen kolmannes.  Mutta vähäisyyttäänkin hiilidioksidi on ilmakehän tärkeimpiä kaasuja.  Hiilidioksidia tarvitsevat kasvuunsa kaikki vihreät kasvit.  Hiilidioksidia hengittävät, ulospäin, kaikki eläimet.      Hiilidioksidin lisääntynyt pitoisuus saa ilmamassan käyttäytymään lämpöä säästävän kasvihuonelasin tavoin; puhutaan kasvihuoneilmiöstä.  Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu.  Yhdessä eräiden muiden hivenkaasujen kuten metaanin, …

Hiilidioksidi ja metsäpuiden lyhytkiertoviljely

Muistio / Veli Pohjonen / 17.1.1990 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee tänään vauhdilla.  Sen pääsyynä pidetään fossiilisten polttoaineiden: öljyn, maakaasun ja kivihiilen polttoa.  Ilmakehän nousevan hiilidioksidin pitoisuuden sanotaan muuntavan maapallon ilmasto-oloja suuntaan, mikä ei ole välttämättä eduksi ihmiskunnalle. Vaikka Suomen kesät tullevatkin lämpimämmiksi, maapallon kuivuusalueet tulevat yhä kuivemmiksi.  Mannerjäätikön pelätään sulavan ja meren pinnan nousevan metrikaupalla. Laskettavaa: …

Sudan – Finland Forestry Programme – Review 11 Jan 1990

Background      The White Nile Province in the Central Region of Sudan is one of the important Gum arabic production areas in the country.  It belongs to the 300-600 mm rainfall zone in which the gum source: Acacia senegal thrives naturally, especially in the vast savannah areas west of the White Nile river.      Gum …

Puuvoiman valtti on ympäristöetu

Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhet­tavan sähkön turpiinihinta.  Kun raakasähkön hintaan lisä­tään energian ­tuotannossa syntyvien päästöjen, jätteiden ja saas­tei­den torjunnan kulut, puuvoiman edulli­suus käy muiden vaih­toeh­tojen edelle. --- Ihmisen tarvitseman energian tuottaminen jättää aina jälkeensä ei-toivottuja haittoja.  Tulipesistä tulee nokea, öljykattiloista rikkiä, kaikista fossiilista polttoaineista hiilidioksidia, ja ydinvoimasta …

Mistä puuvoiman lisäkäytössä on kysymys?

Puuvoima ei tarkoita enää pelkästään halkoja ja pilkkeitä.  Etevän teknologian miilu muuntaa energiapuun sähköksi ja lämmöksi.  Puuvoima on jo nyt kansallista perusvoimaamme, saamme siitä 14 % energian tarpeestamme.  Energiapuuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan ennen lähihistorias­samme.  Metsäteolli­suuden ei enää tarvit­se kil­pailla ener­gia­puusta sellun raaka-aineena.  Puu­voiman ympäris­tö- ja työlli­syysedut ovat ylivoi­maiset. --- Puuvoiman lisäkäytöstä kiistellään parhail­laan.  …