Mielipide 16.7.2010. Kesäkuussa (2010) suomalainen Tiedeakatemia julkaisi jyrkän turvevastaisen kannanoton. Turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon hiilidioksipäästöjä siitä saatavaan energiamäärään verrattuna. Turpeen verotusta ollaan nostamassa. Europarlamentin ympäristö- että teollisuusvaliokunta ovat torjuneet turpeen uusiutuvana energiana. EU:lle turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä, hiilidioksidia päästäviä polttoaineita. Vielä 1900-luvun lopussa käsityksemme oli, että suotalous - turveteollisuus mukaan lukien …
Metsien kokonaisvaltainen hyödyntäminen
Johdanto: voimavarat ja vauraus Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista (1760-luvulta) lähtien maassamme on pohdittu, mitä ovat ne voimavarat, mistä kansakunnan vauraus syntyy. Ennen Chydeniuksen aikaa, kun yhteiskunnat olivat lähes suljettuja ja ulkomaan kauppa olematonta, suomalaisia voimavaroja olivat pellon perustuotanto ja sen maatalousylijäämä. Viljelijä ja hänen mukanaan koko yhteiskunta vaurastui, kun leipäviljan sato ylitti viljelijäperheen …
Energiaratkaisu on sahapuussa
SISÄLTÖ - Luullaan: pienpuu riittämätön, pienpuu kallista - Sahateollisuuden tuotanto laskuun - Sahapuusta saadaan - Jalostusasteen nosto, aina tulee energiaa - Sahajätteen hinta - Ei saisi kutsua jätteeksi ollenkaan - Kansallinen tavoite: 10 milj. m3/v - Kuhmon malli - Kehittämistavoite: pienet kattilat - Synergia - Maaseudun elpyminen ***** Kansallinen tavoite vuoteen 2000 mennessä Otettakoon kansantaloutemme …
Puuvoima säästää energiaa
Kymmenen vuotta sitten, 1983, maamme energiapolitiikalla oli kaksi tavoitetta: energian säästäminen ja energian kotimaisuuden lisääminen. Energian säästö onnistui vähintään kohtuullisesti. Kyllä suomalaista uutta rakennus- ja lämmönsäätötekniikkaa voi nyt esitellä mille maalle tahansa. Parhaiten energian säästössä onnistui metsäteollisuus. Ennen 1970-luvun energiakriisejä sahoilta jäi haaskioon kuorta ja purua, ja sellutehtailta mustalipeää sekä muuta puujätettä. Nyt ne poltetaan …
Puuvoima on kestävintä kehitystä
Ympäristö painaa Suomen tulevassa energiataloudessa paljon, enemmän kuin jauhettavan sähkön turpiinihinta. 2000-luvun tulevaisuuteen ei enää soisi kuuluvan ikuisia ydinjätteitä. Loppuvaksi haluaisimme myös hiilidioksidin päästöt, ja niiden myötä ilmakehän hallitsemattoman lämpenemisen. Emme ylipäänsä haluaisi enää aiheuttaa ympäristölle ylisukupolvisia mullistuksia, näinhän meitä evästi Rio de Janeiron ympäristökokous kesäkuussa 1992. Puuvoimalla on puolellaan kestävän talouden ympäristöedut. Puun palaminen …
Puuenergia ympäristöystävällisin ja työllistävin vaihtoehto
Kotimaisilla energialähteillä, puulla ja turpeella on kestävän talouden ja kestävän kehityksen edut. Niiden riittävyys on hyvä; aurinkoperäisen puuvoiman riittävyys on kaikista polttoaineista paras. Puuvoima on myös ympäristölle ystävällinen: siinä ei ole hiilidioksidia eikä rikkiä. Puun ja turpeen luoma työllisyys on kestävää ja maaseudulle hajautunutta; puu- ja turvevoimalla suomalaisen maaseudun voi pitää asuttuna ja tuottavana. Puuvoima …
Jatka lukemista Puuenergia ympäristöystävällisin ja työllistävin vaihtoehto
Energiahakkuista ratkaisu ensiharvennuksiin
Parin viime vuosikymmenen aikana Etelä-Suomen talousmetsiin on kasvanut merkittävä hakkuusäästö. Hakkuusäästön syntymiseen on selvät syyt. Nuoret, täystiheät metsät ovat tulleet kasvuisimpaan vaiheeseensa, ja viime vuosien suotuisissa lämpö- ja sadeoloissa ne ovat kasvaneet hyvin. Pelätyt ilmansaasteet: rikki, typen oksidit ja hiilidioksidi eivät ole ainakaan vielä ehtineet tyrehdyttää talousmetsien kasvua. Osaksi on käynyt päinvastoin, sillä lisätyppi maassa …
Kehitysavun mollaaminen epäreilua
Kehitysapua on tapana aika ajoin mollata. Viimeksi Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos lohkaisi Turun Kauppakorkeakouluseuran 40-vuotispäivien puheessaan, että ”kehitysapu ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään” (TS 15.1.). Tätä ennen hän oli ehtinyt jo verrata kehitysapua Kankkulan kaivoon, mihin rahaa vain kaadetaan vuodesta toiseen. Mollaajien kuoro vahvistuu kevään 2011 vaalien lähestyessä. Mollaajilta on hämärtynyt avun suuri linja. …
Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta
Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa. NELJÄNNESVUOSISADAN ajan maataloutemme on lamaantunut. Kesämatkaaja huomaa sen Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja. Karjataloutemme vaurauden jaksot perustuivat itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. …
Jatka lukemista Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta
Metsätalous kääntyy merkilliseen suuntaan – hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta
Syksyn hirvijahdin myötä moni metsästysseura on saanut tuntuman metsätaloudessamme tapahtuvaan muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli tapahtunut omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle viljelijälle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle. Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsistään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista, että se ehdottaa metsästysseuralle ostamistaan maista vuotuista metsästyksen hehtaarimaksua. …
Veli Pohjonen 