Kasuaako puu Ylä-Lapissa?

Ennen tutkimuksen aikaa Lapin jätkillä – silloinhan ei ollut vielä metsureita – oli varma kanta siitä, että puu ei Lapissa kasua. Näin voisi päätellä myös joistakin Ylä-Lapin metsäkiistassa kuulluista kannanotoista.

Miltä kysymys näyttää Saariselän eteläpuolelta katsoen, Värriön tutkimusasemalta? Vaikka Värriö on etelämpänä, se on vastaavasti metsän kasvun kannalta Inarinjärven laakiota korkeammalla.

Värriötuntureiden vedenjakajaseutu tiedetään vanhastaan Metsä-Lapin kylmäksi kolkaksi, jossa talven lumi viipyy pitkään ja kesä on lyhyt. Puille ja muille metsäkasveille jää niukasti vuotuista kasvuaikaa.

Metsä kasvaa sitä paremmin, mitä pitempi on kasvukausi. Värriön tutkimusasema on mitannut sitä vuodesta 1975 lähtien. Vuosi 2005 jää tutkimusaseman historiaan. Värriön kasvukausi oli koko havaitun 31 vuoden jakson pisin.

Metsäluonto mittaa kasvukauden alkamista, etenemistä ja pituutta hieman eri tavalla kuin ihmisen kello tai päivyri. Kasvien päivyrin nopeutta vauhdittaa lämpötila. Suomessa käytettävässä tehoisan lämpötilasumman laskennassa kasvien biologisen kellon pyörimisnopeus lasketaan seuraavasti.

Lumien sulattua keväällä kasvipäivyri ei käynnisty ennen kuin lämpötila saavuttaa viiden asteen rajan. Kun vuorokauden keskilämpötila on kuusi astetta, kasvipäivyri pyörähtää eteenpäin yhden astepäivän. Kun keskilämpötila on seitsemän astetta, kasvipäivyri pyörähtää kaksi astepäivää, ja niin edelleen.

Syksyllä kasvien päivyri pysähtyy, kun vuorokauden keskiläpötila putoaa taas alle viiden asteen. Kasvien biologinen kello laskee näin verraten yksinkertaisesti koko kasvukaudelle pituuden, joka ottaa huomioon sekä tavallisen kelloajan että kasvuaikaisen lämpötilan.

Vuonna 2005 Värriön kasvukauden pituus oli 858 astepäivää (tehoisana lämpösummana: 858 ”astetta”). Kasvien kannalta Värriön viime kesässä oli kuusiasteisia päiviä 858 kappaletta. Kasvukaudeltaan lyhin vuosi Värriössä oli 1982. Silloin astepäiviä oli vain 498 kappaletta.

Värriön pitkän kasvukauden 2005 voisi sivuuttaa olankohautuksella, jos kyseessä olisi tilapäinen ilmiö. Näin ei kuitenkaan ole, sillä viime vuosi vahvisti aikaisempia havaintoja.

Värriön kasvukausi on pitenemässä. Vuodesta 1975 lähtien pitenemää on keskimäärin 36 prosenttia. Värriön metsäluonto nauttii nyt siis yli kolmanneksen pitemmistä kesistä kuin tutkimusaseman perustamisen aikoihin.

Värriön kasvukauden pitenemä näkyy parhaiten koko Metsä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa kohenneena metsänkasvuna. Talvisessa metsässä hiihtävä voi sen todeta tarkkailemalla mäntyjen edellisvuosien latvakasvuja.

Värriön tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksiä myös Saariselän toiselle puolelle. Kasvukausi on Ylä-Lapissakin pidennyt; puu kasuaa nyt paremmin kuin sukupolvi sitten. Ilmaston muutoksen myötä kasvu kohenee vielä entisestään.

—–

Inarilainen. Artikkeli. 25.1.2006

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s