Tundrahanhi ja sen havainnot Suomen Lapissa

TUNDRAHANHI
(Anser albifrons) kuuluu meillä niin sanottuihin arktisiin hanhiin, jonka
esiintyminen alkoi säännöllisesti vasta vuodesta 1974,  jolloin ilmeisesti koko Vienanmeren
muuttoreitin kanta muutti maamme yli lokakuussa.

Tundrahanhi
kuuluu harmaisiin hanhiin (suku Anser), jonka erottaa aikuispuvussa
metsähanhesta mm. vatsan laikkujen perusteella. Nokan tyven valkea alue on
pienempi kuin muuten melko samannäköisellä kiljuhanhella.

Lajina tundrahanhi pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan
tundralla. Valtaosa maanosamme
tundrahanhista kuuluu alalajiin albifrons, joka pesii Venäjän tundralla Kaninin
niemimaalta (44° E) aina Kolymajoelle asti (155°E). Pesimäalue osuu 66° ja 77°
pituuspiirin väliin (heinäkuun +4°ja +10° C isotermien väliin). Euraasian tundrahanhet
muuttavat joko lounaaseen (Hatangan länsipuoliset kannat) tai kaakkoon
(Hatangan ja Kolymajoen väliset kannat). Tällä hetkellä talvehtimisalueiden
eteläraja on Euroopassa 33° leveysasteella, Aasiassa 23° leveysasteella.

Vienanmeren
muuttoreitin kautta kulkevat linnut ajautuvat Suomen ilmatilaan idänpuoleisissa
tuulissa. Eteläisempiä muuttoreittejä on tämän lisäksi neljä. Yhteensä
läntisiin ilmansuuntiin muuttavan kannan koko on talvella noin 140,000 yksilöä.

Grönlannin
populaatio (alalaji flavirostris) muuttaa Islannin kautta talvehtimaan
Britanniaan ja Irlantiin. Tämän populaation kooksi arvioitiin 1990-luvulla noin
33,000 yksilöä.

Tundrahanhen
pesimäpaikat tundralla ovat siellä missä on hyvin saatavilla heinäkasveja ja
saroja. Saapuessaan maan ollessa vielä lumen peitossa linnut syövät heinien ja
sarojen kuolleita lehtiä; maanpinnan sulattua linnut kaivavat juurakoita ja
kasvukauden lähdettyä käyntiin ravinto koostuu vihreistä kasvinosista.


LEVINNEISYYS JA
RUNSAUS.
Tundrahanhi pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa sekä
Grönlannissa. Meitä lähimmät populaatiot löytyvät Kaninin niemimaalta. Venäjän
euroopanpuoleisen populaation vähimmäisarvio on 50 000 paria (Tucker &
Heath 1994). Suomessa tundrahanhi on pelkkä läpimuuttaja, joka tavataan meillä
etupäässä syksyisten idänpuolisten ilmavirtojen vallitessa (Pöyhönen 1995b).
Finnmarkin alueella laji tunnetaan läpimuuttajana, mutta laji on saattanut
pesiäkin läänin itäosissa (Wikan & Frantzen 1984).

Suomessa
tundrahanhi on läpimuuttaja, joka vasta 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä
runsastui selvästi. Lapin sisämaasta on havaintoja vuodesta 1979, jolloin
muuttava lintu nähtiin Pellon Jolmanpudaksella. Tästä lähtien lajia on nähty
Lapissa yhä enenevissä määrin. Myös Ruotsin Norrbottenissa lajia tavataan
nykyisin vuosittain. Inarin Lapissa tunnetaan havainnot 47 yksilöstä
vuosilta 1988 – 1999.

Suurimmat
julkaistut parvihavainnot Lapissa ovat 56 yksilöä Rovaniemellä 24.5.1995, 20
yksilöä Inarissa 28.9.1989 ja 13 yksilöä Rovaniemellä 30.10.1987.
Varmistamattomien tietojen mukaan tundrahanhia nähtiin Inarissa toukokuun
lopulla 1993 enimmillään 13 yksilöä.

On hyvinkin
mahdollista että tundrahanhia on jäänyt määrittämättä, ovathan harmaat hanhet
vaikeita määrittää etenkin sekaparvista. Metsähanhiparviin saattaa
talvehtimisalueillaan ”tarttua” joitakin tundrahanhia. Tundrahanhen mahdollista
pesintää esimerkiksi metsähanhen kanssa kannattaa pitää silmällä.

Tundrahanhen koko
maapallon kanta on 3.1 miljoonaa yksilöä. Euroopan pesimäkanta on 67,000 paria,
josta pääosa on Venäjän Euroopan puolen tundralla. Sieltä ja Siperiasta
talvehtimaan muuttavien lintujen vuoksi Euroopan talvikanta on huomattavasti
suurempi, 1.1 miljoonaa yksilöä.


ESIINTYMISHISTORIA
LAPISSA.
Tundrahanhesta on Lapista vain muutama havainto. Ensimmäisen kerran se
havaittiin ja valokuvattiin Sallassa 20.5.1981 (P. Nurminen/Salminen 1983). Lapin
lintutieteellisen yhdistyksen tietokannoissa tundrahanhi löytyy 25.5.1992,
jolloin se havaittiin Inarissa, Väylän Sainiemessä.  Vuotoksen alueella lepäili 8 tundrahanhea
Kokonaavalla muutaman päivän toukokuun puolivälissä vuonna 1994 (Pessa ym.
1995). P. Kalinaisen mukaan roikkuu joku tai joitakin yksilöitä metsähanhien
kanssa juhannukseen asti aavoilla: 1 yksilö vuonna 1993 1 yks. sekä Pelkosenniemen
Jurmunaavalla että Kairanaavalla,  ja 1
yksilö vuonna 1994 sekä Jurmunaavalla että Kokonaavalla. Kemin
lintutieteellisen yhdistyksen alueella tundrahanhi havaittiin 1980-luvulla
kaksi kertaa: 16.10.1981 Kemin Ristikankaalla ja 30.10.1987 Kemin Ajoksessa. Molempien
lintutieteellisten yhdistysten alueella havainnointitiheys kasvoi 1990-luvulla
ja 2000-luvulla. Vuodesta 2006 havaintoja on vuosittain.


HAVAINNOT VÄRRIÖN
LUONNONPUISTOSSA JA LÄHIALUEILLA.
Lähin tundrahanhen havainto on 21.5.2007
Savukosken Saijasta, jossa yksi aikuinen lepäsi Tenniöjoen särkällä.

Värriön luonnonpuiston alueella tundrahanhea ei ole havaittu.

Advertisements