Neitokurki (Grus virgo), ja sen havainnot Suomen Lapissa

LEVINNEISYYS JA RUNSAUS. Neitokurjen levinneisyys kattaa Euraasian keskiosat Mustalta mereltä itään aina Mongoliaan ja Koillis-Kiinaan asti. Neitokurki on etupäässä muuttolintu, jonka talvehtimisalueet ovat Intian niemimaalla ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Tšad-järveltä Etiopiaan. Erillisiä pieniä pesimäkantoja tavataan Turkissa ja Atlasvuoristossa Luoteis-Afrikassa.

Maailman kannaksi arvioidaan 200,000 – 240,000 yksilöä, josta Euroopan puoleinen populaatio on 40,000 – 50,000 yksilöä (20,000 – 25,000 paria). Laji on esiintymisalueellaan yleensä runsaslukuinen, mutta se on viime vuosisadan aikana hävinnyt Iberian niemimaalta, Balkanilta, paikoin Pohjois-Afrikasta ja Euraasian länsiosista. Euraasian itäosien arot ovat lajin esiintymiskeskuksia, joskin elinympäristöjen muutokset taannuttavat kantaa ainakin paikoin. Myös häirintä, metsästys ja torjunta-aineet uhkaavat neitokurkea.

IUCN ja Birdlife -lähteistä arvioidut neitokurjen kannat ovat:

ELINYMPÄRISTÖ. Neitokurki viihtyy ruohoisissa elinympäristöissä, kuten savanneilla, aroilla ja pelloilla, yleensä jokien, matalien järvien tai muiden vesistöjen varrella. Laji asustaa myös aavikoita tai puoliaavikoita, jos vaan vettä on ollut saatavilla. Lajia tavataan jopa 3000 metrin korkeuteen asti Keski-Aasiassa ja on asuttamassa peltoja Kazakstanissa ja Ukrainassa. Talvella lajin tapaa esimerkiksi savanneilta tai pelloilta.

ESIINTYMISHISTORIA LAPISSA. Ensimmäinen Neitokurki tavattiin Suomessa, Kirkkonummella, ensimmäisen kerran vuonna 1972. Tiira-tietokannassa havaintoja on (2011) yhteensä 17, pääosa toukokuulta. Lapissa laji on tavattu neljä kertaa: 10.5.1977 Enontekiön Kilpisjärvellä (2 yksilöä), 23.6.1986 Torinion Karunkijärvellä, 16.6. – 21.6.1995 Kemijärven Joutsijärvellä ja 27.5.2000 samassa paikassa (jopa samaksi yksilöksi tulkittu lintu). Kaikki Lapin havainnot ovat keväältä, ja ne kertonevat kevätmuutollaan harhautuneista linnuista.

*****

IUCN 2010. IUCN Red List of Threatened Species. Version 2010.3. <www.iucnredlist.org>. Downloaded on 13 September 2010.