Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa

Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa

Jo 40 vuotta nostetun kotimaisen energiaturpeen mollaus kiihtyy. Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty pääsyntipukiksi järviemme samentumiseen.

Mollaajat eivät ole pystyneet todistamaan kumpaakaan väitettä. Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään koskaan.

Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa. Siitä on esimerkkejä Pohjanlahden viljelemättömillä maankohoamisen rannoilla. Niillä sammal kasvaa paksuutta vuodesta toiseen.

Sameaa vettä tulee järviin neljää kautta: maantien ojista, metsäojista, pelto-ojista ja turvesuon ojista. Piinaavaa ympäristötieteelle on, että kiistaton vertailu niiden samentavasta vaikutuksesta puuttuu.

Turvetaloudella on 2000-luvulla laajempi merkitys kuin kotimaisen energian tuotanto. Turvetalous raivaa lisäpeltoa, jota tarvitsemme tällä vuosisadalla. Vuoden 2011 ruokamellakoista alkaneet kansannousut Pohjois-Afrikassa ja muualla etelän väkirikkaissa maissa kertovat, mikä merkitys riittävällä ruoan tuotannolla on.

YK:n vuotuinen ruokakokous aavisti jo kesäkuussa 2008, että mellakoita aiheuttavia ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa ainakin puolet tätä vuosisataa.

Vuoteen 2050 mennessä meitä on maapallolla yhdeksän miljardia. Me tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia enemmän kuin nyt.

Ihmiskunnan tärkeintä ruokaa on vilja, ja se tarvitsee vuoteen 2050 mennessä peltoa pyöreästi puolet enemmän kuin nyt.

Suomessa lisäviljan ala tarkoittaa puolta miljoonaa hehtaaria. Puolet siitä saamme nykyisistä kesannoista.

Mistäpä muualta toinen puolisko tulee kuin tasaisilta suolakeuksilta, 2000-luvulla turvesuon pohjilta?

Viimeisin näyttö tästä on syksyltä 2011 valtionyhtiö Vapolta. Se pani myyntiin yksityisille viljelijöille lähes 1000 hehtaaria suopohjia. Niitä oli valmisteltu pelloiksi pari-kolmekymmentä vuotta raivaamalla ensin hapan turve energiaksi ja sen jälkeen esikasvattamalla niissä ruokohelpeä muutamia vuosia.

Ei kotimaista turvetuotantoa kannata ajaa alas, ei turvesoita kannata paketoida takavuosien peltopakettien tapaan. Turvesuon pohjat tarvitaan tulevaisuuden ruoan tuotantoon.

*****

Merikarvia – lehti. Lukijan plassi. 3.5.2012

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s