Etanolia ja puuvillaa selluteollisuudesta

Tulevaisuuden vaatekuituja tuottavassa selluteollisuudessamme kannattaisi edelleen harkita Kemijärven mallia

 

Etanoli on jo maailman markkinoiden mahtipolttoaine. Se on ainutta bioenergiaa, mikä on päässyt maapallon tärkeimpään eli Chicagon tavarapörssiin. Se on ainut polttoneste, joka jo käytännössä korvaa bensiiniä. Etanolin asema vahvistuu markkinoilla edelleen, sitä mukaa kun etelän öljymaat ja niiden naapurimaat kahinoivat.

 

Suomessakin kannattaisi käynnistää etanolin tuotanto muun pörssimaailman tapaan. Tai se olisi kannattanut käynnistää jo Kemijärven sellutehtaalla, niinkuin massaliike esitti aikaansa edellä 2008. Puuetanolia olisi alkanut tulla liukosellun oheistuotteena.

 

Sellutehtaan tuottama alkoholi ei olisi ollut suomalaisille mikään uusi asia. Oheistuote tunnettiin takavuosina sulfiittispriinä, Alkon tiskillä Karhu-viinana ja kansan keskuudessa tikkuviinana.

 

Liukosellu puolestaan on meille sanana meille outo. Mutta sen käyttötarkoitus voi pian koskettaa meitä jokaista, hyvin lähellä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä viskoosi?

 

Liukosellu on viskoosin eli puuperäisen vaatekuidun esiaste. Viskoosista odotetaan puuvillan korvaajaa, todellista PUUvillaa.

 

Liukosellun kysyntä maailmalla kasvaa sitä mukaa, kun etelän maiden pelloilla viljellyn, kasteluvedellä tuotetun, paljon kemikaaleja tarvitsevan yksivuotisen puuvillan ympäristöongelmat syvenevät.

 

Massaliikkeen ponnisteluista huolimatta Stora-Enso kuitenkin lopetti Kemijärven tehtaansa ja myi kattilat Kanadaan. Sekä liukosellun että puuetanolin suunnitelmat haudattiin.

 

Neljässä vuodessa tilanne on muuttunut. Stora-Enso aloitti kesäkuussa 2012 liukosellun tuotannon Enocellin tehtaallaan, Pohjois-Karjalan Uimaharjussa. Koivusta ja haavasta tehty liukosellu menee Kiinaan muutamalle suurelle tekstiilin valmistajalle.

 

Myös etanoli on tullut Suomen huoltoasemille, ei kuitenkaan kotimaisena ja puuperäisenä. Olemme ostaneet nyt pari vuotta etanolin ulkoa. Se on peräisin joko Yhdysvaltain maissista tai Brasilian sokeriruo’osta.

 

Ne vievät peltoa ruualta. Puuetanoli ei olisi näin tehnyt. Se olisi lievittänyt maapallon ruokakriisiä.

 

YK alkoi paheksua viljaetanolia viime kesänä ja EU lokakuussa. Ne molemmat kannattavat polttonesteen tekemistä puusta.

 

Siksi liukoselluun siirtyvässä, tulevaisuuden vaatekuituja tuottavassa selluteollisuudessamme kannattaisi edelleen harkita Kemijärven mallia. Siitä saatava puuetanoli olisi autoilijoiden suomalainen vaihtoehto.

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: