Vuodenvaihteessa tuli myyntiin E10-polttoneste, jossa on etanolia 10 prosenttia. Se yllätti autoilijat. Osa alkoi suorastaan karttaa uutta bensiiniä.
Etanolia hyljeksittiin jo ennen vuodenvaihdettakin. Ilmastotietoiset moittivat sitä heikoksi, ensimmäisen sukupolven bionesteeksi. Viljan tislaaminen energiaksi autoihin arvelutti. Etanolilla ajaminen oli paheksuttavaa samasta syystä kuin esimerkiksi kauran polttaminen pellettikattilassa.
Taloustietoiset eivät ymmärtäneet etanolin ja karjatalouden yhteyttä.
Jyviähän ei saa kokonaan nesteeksi. Kolmannes jää aina mäskiksi. Se on valkuaispitoista märkärehua, joka maittaa sioille.
Etanoli on ainutta bioenergiaa, jonka maailman tavarapörssit ottavat tosissaan. Biodiesel, biokaasu, pelletti tai hake eivät ole päässet pörssiin. Kansantaloudessa bioetanolia ei parane hylkiä.
Etanolin listaus öljyn rinnalla alkoi Chicagossa 2005. Sen jälkeen etanolin kysyntä alkoi kasvaa. Viidessä vuodessa tuotanto nousi USA:ssa kolminkertaiseksi.
Alunperin etanoli maksoi kaksi kertaa enemmän kuin öljy. Elokuussa 2007 se painui ensimmäisen kerran samalle tasolle. Tammikuun lopulla 2011 raakaöljyn pörssihinta oli 98 dollaria tynnyriltä eli 0,46 euroa litralta. Etanoli maksoi vastaavasti 2,3 dollaria gallona eli 0,47 euroa litralta.
Valtiojohtomme hylkäsi kotimaisen etanolin huhtikuussa 2007. Altian oli pysäytettävä Koskenkorvan tehtaansa valmistelut Ilmajoella. Etanoli sysättiin jatkoselvityksiin.
Tammikuussa 2010 kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen nimeämä selvitysmies Esa Härmälä laski, että maahamme sopii 2-3 täyden mitan etanolitehdasta. Luonnollinen tehtaan paikka on siellä, missä lähettyvillä kasvaa riittävästi ohraa ja myös sikataloutta löytyy.
Selvityksen jälkeen Koskenkorvan tehdashanke virisi uudestaan. Toinen viljaetanolin hanke on meneillään Forssassa ja kolmas Itä-Suomen Punkaharjulla. Pisimmällä on silti jakeluyhtiö ST1. Se tekee jo etanolia viidessä pienehkössä laitoksessa eri puolilla Suomea. Raaka-ainetta ovat ruoan tähteet. Kokoluokkaa suurempi laitos tulee keväällä Jokioisiin. Siellä etanoli tislataan siirappitehtaan sivutuotteena syntyvästä tärkkelysliemestä.
Ohra tai ruoan tähteet eivät ole ainut vaihtoehto kotimaiselle etanolille. Jo 1900-luvulla osasimme valmistaa sitä puusta. Tuote tunnettiin kansan keskuudessa tikkuviinana ja Alkon tiskilläKarhu-viinana. Se tuli sulfiittiselluloosan ohessa. Vuonna 2008 puuetanolia ehdotettiin Kemijärven sellutehtaalle. Massaliikkeen asiantuntija professori Olli Dahl esitti etanolia liukosellun sivutuotteena. Liukosellu on sulfiittisellun perillinen, mutta sitä vähäpäästöisempi. Kemijärven tehdas kuitenkin lakkautettiin.
Oululainen teknologiayhtiö Chempolis Oy on puolestaan tiennyt 1990-luvun puolivälistä lähtien, että etanolia syntyy oljesta ja ruokohelvestä tehtävän sellun yhteydessä. Ajatusta hauduteltiin jo Haapajärvelle kaavaillussa Peltosellu-hankkeessa.
Sittemmin Chempolis on patentoinut menetelmänsä nimellä Formicobio.
Etanolin koelinja valmistui Ouluun toukokuussa 2010. Yhteistyön kumppaneita yhtiö hakee Kiinasta, Intiasta ja Kauko-Idästä.
Etanolista vuodenvaihteessa yllättyneet autoilijat tai sitä muuten vain hylkivät eivät muista, että kyseessä on bioenergian alkuperäinen tavoite. Pitää löytää kotimainen vaihtoehto ulkomaiselle, hupenevalle öljylle.
Kotimaisuuden merkitys kasvaa lama-aikana, kun velkaannumme ulkomaille. Huomaamattamme valtion velka on paisunut kaikkien aikojen ennätykseen, 77 miljardiin euroon. Se tekee 14,300 euroa jokaista suomalaista kohti. Kohautamme olkapäitämme kuolleilta tuntuville numeroille, mutta me maksamme velan korkoa veroina. Viiden prosentin keskikorolla se tekee 715 euron mätkyt jokaiselle. Veroina maksamamme korkoraha valuu ulkomaille.
Kotimaisen etanolin tuotanto vähentää verovalumaa. Ulkomaiset, velalla ostettavat energiat öljy, kivihiili, maakaasu ja uraani puolestaan lisäävät sitä.
Ostamme nyt pääosan etanolia ulkoa. Se on peräisin joko Amerikan maissista tai Brasilian sokeriruo’osta.
Suomessakin tulisi käynnistää etanolin tuotanto muun maailman tapaan. Kun lorotamme jatkossa automaattisesti bensiinin seassa etanolia tankkiin, sen soisi olevan kotimaista, ei ulkomaan velalla ostettavaa tuontienergiaa.
Kaleva. Alakerta. 9.2.2011.
Veli Pohjonen 