Turvetaloudelta mahdollista saada tulevaisuuden lisäpeltoa

Turpeeseen on lyöty leima, ympäristötuhon merkki.

Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty syntipukiksi järviemme samentumiseen.

Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty todistamaan.

Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään. Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa.

Siitä on vakuuttavin esimerkki Pohjois-Karjalan Höytiäinen, mistä vesi pakeni 1853 epäonnisen järven laskun vuoksi. Sammal kasvaa taannoin paljastuneilla rannoilla paksuutta vuodesta toiseen, hiilidioksidin avulla.

Sameaa vettä tulee järviin neljää kautta: turvesuon ojista, metsäojista, pelto-ojista ja maantien ojista. Piinaavaa ympäristötieteelle on, että kiistaton vertailu niiden samentavasta vaikutuksesta puuttuu.

Turvetaloudella on 2000-luvulla laajempi vaikutus kuin pelkkä kotimainen energia.

Turvetalous raivaa lisäpeltoa, jota tarvitsemme jo tällä vuosisadalla. Vuoden 2011 ruokamellakoista alkaneet kansannousut Pohjois-Afrikassa kertovat, mikä merkitys riittävällä ruoalla on.

YK:n vuotuinen ruokakokous aavisti jo kesäkuussa 2008, että mellakoita aiheuttavia ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa edelleen.

Vuoteen 2050 mennessä meitä on maapallolla yhdeksän miljardia. Me tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia enemmän. Ihmiskunnan tärkeintä ruokaa on vilja, ja se tarvitsee peltoa pyöreästi puolet enemmän kuin nyt.

Suomessa lisäviljan ala tarkoittaa puolta miljoonaa hehtaaria. Puolet siitä saamme nykyisistä kesannoista. Toinen puolisko tulee tasaisilta suolakeuksilta, 2000-luvun turvesoiden pohjilta.

Viimeisin näyttö tästä on syksyltä 2011 valtionyhtiö Vapolta. Se pani myyntiin yksityisille viljelijöille lähes 1000 hehtaaria suopohjia. Niitä oli valmisteltu pari-kolmekymmentä vuotta raivaamalla ensin hapan turve energiaksi ja sen jälkeen esikasvattamalla valmiilla peltosaroilla ruokohelpeä.

Ei kotimaista turvetuotantoa kannata ajaa alas, ei turvesoita kannata paketoida takavuosien peltopakettien tapaan.

Turvesuon pohjat tarvitaan tulevaisuuden ruoan tuotantoon.

*****

Länsi-Savo. Lukijoilta. 7.6.2012

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s