Kaasuenergialla vahva pohjoinen ulottuvuus

Kaasuenergia oli vahvana mukana Suomen energialinjauksissa 20 vuotta sitten. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vahvimmaksi vaihtoehdoksi nousi Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puolestapuhuja oli ydinvoiman kaataneen ponnen laatinut nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Epäilyttävää oli myös kaasun ulkomaisuus. Sitä saatiin vain Imatran kohdalla itänaapurista tulevasta maakaasuputkesta. Suomi, Ruotsi ja Baltian maat on lähes ainut kolkka maapallolla, mistä maakaasua ei ole löytynyt. Ulkomaisen kaasun korvaaminen kotimaisella tuntui mahdottomalta.

Takavuosina biokaasu tuntui näpertelyltä. Kun se oli peräisin kaatopaikoilta ja sikaloista, sen täytyi olla likaista. Ei bio- ja maakaasua voinut sekoittaa toisiinsa.

Nyt tekniikka on edennyt. Kouvolaan valmistui toukokuussa niin iso biokaasulaitos, että kaasuyhtiömme Gasum hyväksyy sen maakaasuverkkoon. Raaka biokaasu jalostetaan ensin kemiallisesti riittävän puhtaaksi metaaniksi ja sekoitetaan vasta sitten luonnon metaaniin eli maakaasuun.

Merkittävämmän päätöksen Gasum teki jo huhtikuussa, Helsingin Energian kanssa. Yhtiöt kirjoittivat aiesopimuksen puuperäisestä, synteettisestä biokaasusta. Se tehdään metsähakkeesta vähän sota-ajan häkäpöntön tavoin. Nyt häkäpönttö on vain 2000-luvun tehdaskokoa ja -tekniikkaa. Myös puukaasu jalostetaan niin puhtaaksi metaaniksi, että se pääsee maakaasuverkkoon.

Helsingin Energia oli saanut vuonna 2008 haasteekseen esittää, miten siirtyä metsäenergian käyttöön. Naapuripääkaupunki Tukholman tavoin Helsingin odotettiin rajoittavan hiilidioksidin päästöjään.

Puuenergia kaatui jatkuvasti helsinkiläisten rekkarallin pelkoon. Puukaasu pitäisi rekkarallin poissa pääkaupngista. Gasum voisi rakentaa kaasun jalostamot riittävän kauas pohjoiseen, maakaasuverkon kylkeen, ja energia virtaisi putkea pitkin Helsinkiin.

Pidemmällä puukaasun kehittämisessä on Vaasa. Metso rakentaa Vaskiluodon Voimalle ensi vuoden loppuun mennessä maailman suurimman puumassan kaasutuslaitoksen. Sen polttoaineteho on 140 megawattia, puolet Oulun Toppila ykkösen tehosta. Vaasassa tuotettu kaasu poltetaan suoraan kivihiilen rinnalla Vaskiluodon hiilikattilassa.

Uusiutuvan kaasun läpimurto uusii ajattelua kaasuverkosta. Sen voi ennustaa laajenevan nykyisestään. Puukaasun kehittämisen välivuosina käyttäisimme vielä maakaasua. Sitä saataisiin lisää pohjoisesta, Barentsin mereltä Stokmanin kentästä, jos vain asia neuvottelitaisiin venäläisten kanssa.

Pohjoinen kaasu kääntäisi verkkomme ylösalaisin. Stokmanin kaasua voi nimittäin tuoda Suomeen lyhyempääkin reittiä kuin Imatran kautta, esimerkiksi sivuhaaralla Venäjän Kantalahdesta samaa poikkisuuntaa Perämerelle mitä on esitetty kalotin itäiselle malmirautatielle. Kaasusta voisi tehdä sähköä, ja sille olisi teollisuuskäyttäjiä molemmin puolen Pohjanlahtea. Suomen puolella verkko yhdistyisi Tampereella Imatran haaraan.

Japanin Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen kiinnostus kaasuun on kasvanut kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi vapaimpien energiamarkkinoiden Yhdysvallat on luopumassa lisäydinvoiman rakentamisesta perin kiihkottomasta syystä. Vakuutusyhtiöt eivät enää Fukushiman jälkeen myy siedettävän halpoja vakuutuksia. Saman sähkön saa maakaasusta kohtuuvakuutuksin. Maakaasua tuntuu löytyvän pohjoisilta leveysasteilta jatkuvasti lisää, sekä Amerikan että Siperian puolelta.

Kaasu on vaihtoehto ydinvoimasta luopuneille Saksalle ja Sveitsille. Yhdessä Venäjän kanssa Saksa runnoo parhaillaan Suomenlahden ja Itämeren alista maakaasuputkea vauhdilla valmiiksi. Tuplaputken ensimmäinen linja on jo meren pohjassa, ja toista putkea lasketaan sinne yötä päivää. Venäjän kaasu alkaa virrata Eurooppaan ykkösputkessa ensi syksynä ja kakkosessa vuoden päästä.

Kaasuenergialla on pohjoinen ulottuvuus – välivuosina Barentsin mereltä virtaavana maakaasuna ja uusiutuvan energian sekä vähemmän hiilidioksidin tulevaisuudessa pohjoisen metsävyöhykkeen puista tehtynä metaanina.

KALEVA. Alakerta. 21.7.2011

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s