Biotalous etsii arvoketjua

Monen uuden biotuotteen raaka-aineeksi voisi sopia parhaiten pohjoisen metsissä viljeltävä puhdas puu.

Vielä 1760-luvulla, taloustieteilijä Antti Chydeniuksen aikoina, esi-isämme olivat ymmällään, mistä kansakunnalle voisi syntyä vaurautta. Chydenius keksi, että ulkomaankauppa on vapautettava, jotta suomalaista tervaa voisi myydä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Emomaamme Ruotsin talousjohtajat vaativat, että suomalaisten on lupa viedä tervaansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurijohtajat voivat hoitaa ulkomaan kaupan siitä eteenpäin.

Kun Chydeniuksen vaatimukseen suostuttiin, meille rupesi syntymään vaurautta. Englantiin viety terva nosti Suomen eurooppalaiseksi taloustekijäksi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa.

Terva on esimerkki biotalouden varhaisesta arvoketjusta. Se alkoi metsän perustuotannosta. Ketjussa oli linkki tuotteen jalostusta. Tuotetta myytiin kotimaan kaupassa. Täydelliseksi arvoketjun teki vienti. Vauraus syntyi kun tuotetta vietiin massoittain.

Tervasta lähtien vientiin tähtäävä metsätaloutemme on seurannut Chydeniuksen oppeja. Sahatavara ohitti viennissä tervan 1830-luvulla, paperi sahatavaran 1930-luvulla. Tämän mukaan jokin uusi vientituote ohittaa paperin 2030-luvulla.

Biotalous hakee parhaillaan näitä uuden ajan tuotteita, joille voi rakentaa täydellisen Chydeniuksen arvoketjun. Yhä keskeisemmäksi tekijäksi on noussut biomassan alkuaine, hiili. Sitä on puun kuiva-aineesta 50 prosenttia. Mitä muita tämän ajan ketjuja puun hiilestä voisi rakentaa kuin sellua, kartonkia ja paperia?

Liukosellu ja siitä valmistettavat tekstiilit on tunnettu jo vuosia. Maailmanmarkkinoilla liukosellu ottaa tilaa yhtäältä uusiutuvalta puuvillalta ja toisaalta öljyperäiseltä nailonilta. Liukosellua viedään Stora Enson Enon tehtailta Suomesta jo Kiinaan.

Kuuma tutkimusaihe on kappaletulostus eli 3d-tulostus. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana hankkeessa, jossa kappaletulostin voi työstää erilaisia huonekalujen osia. Tässä tulostin käyttää raaka-aineenaan lankaa, joka koostuu puukuituun pohjautuvasta massasta. Kappaletulostimilla on tehty maailmalla myös hirsitaloihin erikoisosia.

Tuorein esimerkki lupaavasta alkuaine hiilen jalosteesta on grafeeni. Se löydettiin vuonna 2004, ja löytäjät saivat Nobelin palkinnon kuusi vuotta myöhemmin.

Grafeeni on kestävin tunnettu aine maailmassa, vetolujuudeltaan 200-kertainen teräkseen verrattuna. Grafeeni on tyypiltään vain yhden atomikerroksen hiiliverkko, eräänlainen huippuohut hiililakana.

Grafeenia valmistettiin ensin uusiutumattomasta grafiitista. Grafiitti on kivihiilen tapainen, maasta kaivettava hiilen mineraali. Grafiittia louhitaan eniten Kiinassa.

Vuonna 2015 australialaiset tutkijat onnistuivat tekemään grafeenia puuöljyn hiiliketjusta. Puuöljy oli uutettu paikallisen teepuun lehdistä. Löytö oli käänteentekevä. Tapahtui siirtymä uusiutumattomasta grafiitista uusiutuvaan puuhun.

Biotaloutta kiinnostavat nyt puulajit, joissa on mahdollisimman puhtaita hiiliketjuja, ja niin että ketjuista voisi helposti jalostaa grafeenin hiililakanan. Jos hiilen nanotutkimus etenee ennusteidensa mukaan, uusiutuvaa grafeenia tarvitaan 2030-luvun maailmankaupassa paljon.

Tervan varhainen esimerkki antaa meille toivoa. Jospa grafeeniin, tai muun uuden biotuotteen, arvoketjuun käykin parhaiten raaka-aineeksi pohjoisen metsissä viljeltävä puhdas puu.

VELI POHJONEN

Kansan Uutiset. Lukijoilta. Näkökulmia. 24.4.2016.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s