Tikkuviina tulossa autoihimme

Marraskuussa 2016 Pietarsaari otti oppia Kajaanista. Huol­to­a­se­ma­yhtiö St1 kumppaneineen julkisti suun­ni­tel­mansa bioetanolin kakkos­teh­taasta. Pietarsaareen 2020-luvun alussa nouseva tehdas olisi tuotannoltaan viisi kertaa suurempi kuin Kajaaniin 2017 valmistuva ja täyteen vauhtiinsa pääsevä St1:n ykköstehdas.

Molemmat tehtaat käyttävät raaka-aineenaan alueensa sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaiden lopputuote on liikenteen uusiutuva polttoneste, bioetanoli. Puuperäisenä etanolia kutsuttiin entisaikaan tikkuviinaksi.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä. Polttonesteen seosajattelu tuli huol­to­a­se­mille vuonna 2010. Ajattelu on edelleen vahvistunut Pariisin 2015 ilmas­to­ko­kouksen jälkeen.

AUTOJEN etanoli on asemoitunut maail­man­mark­ki­noilla vuosikausia. Etanoli pääsi Chicagon tava­ra­pörs­siin raakaöljyn rinnalle maaliskuussa 2005. Aluksi bioetanoli maksoi kaksi kertaa enemmän kuin öljy.

Kun pääraaka-aineen maissin viljely etanoliksi saavutti riittävän laajuuden, etanolin hinta laski. Nyt polt­to­nes­teiden hinnat ovat kietoutuneet toisiinsa. Bioenergiasta tuli lopulta jarru öljyn hinnan aiemmin hypäh­te­le­ville nousuille.

Bioetanoli on yleistynyt eniten autoilun mahtimaa Yhdys­val­loissa. Pörs­si­lis­tau­tu­misen vuonna 2005 bioetanolia tuotettiin 15 miljardia litraa. Vuoden 2016 tuotanto on lähes nelin­ker­tainen, 56 miljardia litraa. Se vastaa noin kymmentä prosenttia USA:n autojen koko bensiinin tarpeesta.

Vaikka bioetanoli on valmis fossiiliöljyn vaihtoehto, se ei ole ollut Euroopassa läheskään yhtä haluttua kuin USA:ssa. Euroop­pa­laisia ruokaviljasta autoihin päätyvä etanoli arveluttaa.

Maissi tai muut viljat eivät ole bioetanolin ainutta raaka-ainetta. Jo 1900-luvun alku­puo­lis­kolla meillä Suomessa osattiin valmistaa etanolia puusta, sulfiit­ti­sel­lu­loosan ohessa. Silloinen tikkuviina tunnettiin Alkon tiskillä Karhu -viinana.

VIIMEKSI tikkuviinan tuotantoa esitti Kemijärven massaliike. Vuonna 2008 se ajoi etanolia sisältävää tuotepalettia vaihtoehdoksi Stora Enson vanha­kan­taisen sellutehtaan lopet­ta­mi­selle. Etanoli olisi tullut liukosellun oheis­tuot­teena.

Tikkuviinan uusi aika ei ollut vielä viime vuosi­kym­me­nellä kypsä. Massaliikkeen ehdotus ei johtanut käytäntöön. Stora Enso sulki Kemijärven tehtaansa.

Nyt tikkuviinan uusi aika on alkamassa Koillismaan ja Kainuun sahanpurusta tislattavalla puuetanolilla. Pietarsaari jatkaa avatulla biopolulla.

Euroopan komission heinäkuun 2016 ilmas­to­e­si­tyk­sessä Suomen on pudotettava hiili­di­ok­sidin päästöjään 39 prosentilla. Takaraja on 2030, vertailuvuosi 2005. Uudet päästöjen vähennykset painottuvat päästökauppaa käyvän teollisuuden ulkopuolelle, erityisesti liikenteeseen. Tikkuviina sopii tähän tavoitteeseen.

Voimme esitellä suomalaisen tikkuviinan uuden biotalouden esimerkkinä seuraavissa Euroopan unionin ilmas­to­ko­kouk­sissa. Kyseessä on aito toisen sukupolven biopolt­to­neste, joka tuotetaan vähäisin ener­gi­a­pa­noksin. Saamme sen sivutuotteena saha­te­ol­li­suu­delta, missä puru menisi joka tapauksessa polttoon. Emme kajoaisi ruokaviljaan.

TIKKUVIINAN kautta hiili­di­ok­sidin päästöjen vähenemä on varma, ja se on helposti ennus­tet­ta­vissa. Vaikka EU:n kansantalous edelleen huojahtelisi, yksi länsimaisen ihmisen toimista pysyy vakiona, hänen päivittäinen auton käyttönsä. Siksi tikkuviinan tulo autoihimme vahvistuu.

Koillissanomat. Kolumni. 22.11.2016

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s