Puuenergia voi puhdistaa ilmakehää

Metsäisille maille hiilidioksidin talteenotto avaa uuden mahdollisuuden

Hiilidioksidin talteenottoa esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tutkija Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman siepata hiilidioksidi Euroopan voimaloiden savuista. Se kerättäisiin maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon, johdettaisiin Välimeren suulle ja haudattaisiin Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyisi ja pysyisi vettä raskaampana syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Marchettin ajatus jäi muhimaan tiedekirjallisuuteen, kunnes siitä kiinnostui norjalainen ympäristöjärjestö Bellona. Jäjestön perustaja Fredric Hauge esitti 1990-luvun alussa EU-komissiolle, että hiilidioksidi siepattaisiin Pohjanmeren rannikolla olevista maakaasuvoimaloista, johdettaisiin saman tien ulkomerelle ja upotettaisiin vanhoihin kaasukenttiin.

Jo 1996 Norjan Statoil alkoi pumpata hiilidioksidia Sleipnerin kenttään maan lounaispuolelle. Nykyään kaasujätettä haudataan sinne miljoona tonnia vuodessa. Se vastaa vajaata kahta prosenttia Suomen hiilidioksidin päästöistä.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi (2007) talteenoton hintahaarukaksi 15 – 75 euroa hiilidioksiditonnilta. Energiayhtiö Vattenfall puolestaan päätyy 40 euroon, jota enemmän kuluttajat eivät suostuisi maksamaan.

Sähköä ja lämpöä myyvä voimala laskee ympäristöpuolen menoeräksi niin hiilidioksidin talteenoton kuin sen päästökaupankin. Voimalalla on kaksi vaihtoehtoa. Se ostaa halpoja päästöoikeuksia pörssistä ja laskee hiilidioksidin taivaalle entiseen tapaan. Tai jos päästöoikeuden hinta nousee yli talteenoton hinnan, voimala maksaa mieluummin hiilidioksidin hautaamisesta.

Ensi vuoden (2008) päästöoikeudet ovat jo IPCC:n haarukassa. Ne maksoivat toukokuussa 2007 noin 20 euroa hiilidioksiditonnilta.

Kivihiili ja öljy päästävät kumpikin 40 prosenttia maailman liikahiilidioksidista. Sen keskitetty sieppaus onnistuu muutamasta suuresta kivihiilivoimaloista, mutta satojen miljoonien autojen pakoputkista sieppaus on vaikeaa.

Menetelmän suoraviivaisuus voi aiheuttaa täyskäännöksen sekä ympäristöväen että poliitikkojen suhtautumisessa kivihiileen. Tiedämme, että kivihiiltä löytyy Euroopastakin sadoiksi vuosiksi. Sitä voi varastoida. Se ei ole poliittinen ase kuten öljy, maakaasu ja uraani.

Kivihiili ja maakaasu puhdistuvat ympäristötaakastaan, kun niiden hiilidioksidi otetaan talteen. Miten puuenergialle käy tässä kilpailussa? Tarvitaanko esimerkiksi puupellettiä enää, jos kivihiileltä poistuu päästöhaitta?

Kun pellettiä poltetaan voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja puupelletillä on kuitenkin tietty ero. Edellisen hiilidioksidi on peräisin maan alta, jälkimmäisen taivaalta.

Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt, sieppaus pelletistä tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.

Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat puut. Välivaihe on puusta tehty pelletti, joka varastoi bioenergian. Pelletti poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan. Lopulta bioperäinen hiilidioksidikin haudataan mereen.

Puulla ja muilla bioenergioilla on hautauksessa uusi ympäristöetu. Nehän pystyvät ainoina polttoaineina puhdistamaan ilmakehästä sitä kasvihuoneilmiötä aiheuttavaa liikahiilidioksidia, mikä sinne on päässyt kivihiilen, maakaasun ja öljyn polton seurauksena.

Metsäisille maille hiilidioksidin talteenotto avaa uuden mahdollisuuden. Kysyntää tulee etenkin pelletille. Se jalostaa ja tiivistää metsäseuduilla kasvaneen bioenergian niin, että sitä voi varastoida ja kuljettaa rintamaille ja viedä aina Eurooppaan asti.

Norjassa tehty kehitystyö osoittaa, että hiilidioksidin ongelmaan on ratkaisuja ja että ilmaston muutosta on mahdollinen torjua. Hiilidioksidi on energiatalouden jäte, jota voi verrata jäteveteen: molempia voi käsitellä.

Ehkä meidän on piakkoin hyväksyttävä sähkö- ja lämmityslaskuihin hiilidioksidin jätemaksu. Olemmehan hyväksyneet vesilaskuihinkin jätevesimaksun.

VELI POHJONEN

Helsingin Sanomat. Vieraskynä. 29.5.2007

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s