Metsäviljelmiä haihduttamaan

Itämeri tuskailee ravinteissaan. Jäteveden puhdistamot poistavat veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilalla on ongelma, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää.

Kaivoksilta jokiin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaatin huleet. Ne näyttävät valuvan talven- ja lumenvarmasti jatkossa Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta.

Päästöjä voi hillitä pintavalutuksella huokoiselle suolle. Menetelmässä poistovesi lasketaan vettä imevälle paljaalle maalle. Osa vedestä haihtuu. Osa painuu maakerroksen läpi pohjaveteen jättäen haitta-aineet maahan. Kentän läpi valuvan veden halutaan puhdistuvan niin, että sen voi päästää suon alapuolisiin puroihin, jokiin ja järviin.

Pintavalutuksen haihduntaa on mahdollinen tehostaa sopivin viljelypuin. Metsäviljelmälle johdettu jätevesi haihtuu puhtaana ilmaan, puiden juurten, runkojen, oksien ja lehtien kautta. Keskimääräisenä kesäpäivänä esimerkiksi kasvustoltaan sulkeutunut pajukko haihduttaa kolmen millimetrin sademäärää vastaavan vesimäärän. Se poistaa 30 kuutiota vettä hehtaarilta vuorokaudessa.

Tehokkain metsäviljelmä on suljettu haihdutuskenttä. Se on ensin vuorattu altapäin vedenpitävällä kalvolla. Kalvon päälle on levitetty noin metrin paksuudelta kasvuturvetta, mihin veden haihduttavat puut viljellään pottitaimina tai pistokkaina.

Turpeen sekaan on vedetty salaojaputket. Peltokuivatukseen verrattuna ne toimivat käänteisesti: jätevesi johdetaan tai pumpataan salaojia pitkin puiden juurten alle. Puut haihduttavat sinne pumpatun veden.

Kenttään ei päästetä ulkopuolista sadevettä. Se johdetaan pois niskaojilla.

Haihduttamon puut korjataan määrävuosittain hakkeeksi. Uusi puusto kasvaa kantovesoina.

Viljelypuilta haetaan ensisijaisesti kovaa veden käyttöä, toissijaisesti kovaa kasvua. Vesi valutetaan sellaisille puulajeille, jotka ovat vedelle tuhlaavia. Haihduttaessaan puu sitoo fosforin, typen, rikin ja haitalliset raskasmetallit juuriinsa, runkoihinsa ja lehtiinsä. Ne siirtyvät korjuussa hakkeeseen ja lopulta voimalan tuhkaan tai savukaasuihin.

Tärkein tuhkaan pysäytettävä ravinne on fosfori. Haketuhkan voi kierrättää suometsien fosforilannoitteeksi. Tuhkan fosforin voi myös jatkojalostaa peltojen täsmälannoitteeksi. Hakevoimalan savukaasuista erotellaan pesurilla rikki.

Vesistöjen ympäröimä yhteiskuntamme on tänään ongelmissa, mikä vaatii uutta ajattelua. Vesistöjä on joka tapauksessa suojeltava paremmin. Valumat tulisi ottaa hyötykäyttöön.

Haihduttavat metsäviljelmät, ravinteiden suljetut kierrot ja haitta-aineiden sieppaus tietysti maksavat. Jäteveden kustannus ei ole kuitenkaan uusi, se on jo jokamiehen arkipäivää.

Suomessa omakodin asuja maksaa jätevetensä käsittelystä kunnalliselle verkolle noin kaksi euroa kuutiolta. Kun mökkiläinen tyhjennyttää jäteveden säiliönsä tyhjäksi paikallisella yrittäjällä, hän maksaa noin kymmenen euroa kuutiolta. Tässä haarukassa voi jäteveden haihduttaminen metsäviljelmillä maksaa.

Kustannusta hieman pudottaa, kun myy puhdistamonsa puumassan hakkeena voimalaan tai vaikkapa ratsastustallille.

Veli Pohjonen

Perhonjokilaakso. Mielipide. 12.1.2017

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s