Kiina uskoo biodieseliin

Alkuvuoden (2016) talousuutinen oli Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Puusta tehdyllä dieselillä on ollut 2000-luvulla useita käänteitä. Esiaste oli Forestera –polttoöljy. Vapo ja Fortum julkistivat sen vuonna 2002. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainoastaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Tehdas suljettiin 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”.

Seuraava sykäys tuli länsinaapurista. Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin kohautti 2005 energiaväkeä kautta maailman ehdottamalla naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen taustalla oli Ruotsin kuorma-autoteollisuuden analyysi. Pohjoisten metsien maan kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen, jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.

Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä, joka sopii paitsi henkilöautoihin myös kuormureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Dieselin tekotavaksi tuli Saksassa 1920-luvulla keksitty, alun perin kivihiiltä nesteyttävä Fischer-Tropsch -synteesi. Se nesteyttää myös energiapuun.

Ruotsalaisen analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehtaan oli määrä lisätuottaa hakkuutähteestä ”biovahaa”. Neste loppujalostaisi sen puudieseliksi Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.

Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen biodieselin suunnitelmastaan kertoi metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa. Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Sen mukaisesti Lappeenrannan hanke sai EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni maaliinsa. Vuonna 2015 huoltoasemille tuli myyntiin puudiesel nimellä BioVerno.

Kolmas biodieselin polku vei Pohjanlahden perukkaan. Keminmaan kunnan elinkeinokoordinaattorina toiminut Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin biodieseltyöryhmän. Asiaa valmisteltuaan työryhmä esitteli elokuussa pohjoisen biodieselin ajatuksen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Ministerin palaute oli kannustava: ”Tervehdin ilolla lupaavaa hankettanne”.

Työryhmän taustatyö kannatti, sillä loppuvuodesta 2007 Metsäliitto ja Vapo lähtivät biodieselin kisaan. Ne valitsivat paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas. Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden pohjoisella turpeella. Kolmas tekijä oli tehtaan sijainti Perämeren pääsataman vieressä. Pohjoisen metsistä korjatun energiapuun lisäksi tehtaalle voi laivata eteläisempää energiapuuta. Ja valmista biodieseliä voi laivata tehtaalta maailmalle.

Metsäliitto luopui biodieselin hankkeesta rahasyistä 2012. Vapo yritti sitkeästi vielä kaksi vuotta, mutta tuskaantui lopulta EU:n tempoilevaan tukipolitiikkaan. Vapo kuoppasi hankkeen 2014. Tässä vaiheessa Pohjanlahden biodieselistä kiinnostui kiinalainen yhtiö Kaidi.

Kiinalaisten vahva tuleminen puudieselin hankkeeseen seuraa maapallon ilmastokehitystä ylipäänsä ja erityisesti Pariisin 2015 ilmastokokousta. Kiinahan allekirjoitti siinä ensimmäisen kerran muiden mahtimaiden kanssa yhteisen päätöksen pysäyttää ilmakehän lämpeneminen. Kiinalla on ilmeinen tarve näyttää vuoden 2020 ilmastokokoukselle toimiaan, mitkä allekirjoitukseen liittyvät.

Kiina rajasi jo kymmenen vuotta sitten bioenergiansa. Polttonestettä ei tulisi tuottaa pellon ruokakasveista, esimerkiksi etanolina maissin tai vehnän jyvistä. Bioenergiaksi käy sen sijaan metsien puubiomassa.

Kiinan sopii esitellä uusiutuvaan puuhun pohjaavaa biodieseliä kansainvälisesti. Mutta Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Suomessa puuta riittää.

VELI POHJONEN

Salon Seudun Sanomat. Mielipide. 17.4.2016.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s