Bioenergia – Energiapuu – Kotimainen energia

Synteesi 15 vuoden kehityksestä

Kehitys

1.   Toinen energiakriisi, 1970-luvun loppupuolella, käynnisti maas­samme kotimaisen energian tuotannon ja käytön tutki­mus- ja kehi­tys­työn.  Kuluneen 15 vuoden kokemusten perusteella olemme oppineet metsäenergian potentiaalin, tuotannon ja käytön osalta mm. seuraa­vaa:

 *   Muiden metsävarojen tapaan energiapuuvaramme ovat edel­leen kas­vaneet, suhteel­lisesti jopa eniten.  Vuonna 1980 laskimme että metsäenergian vuotuinen, kestävästi ja teknisesti korjattavissa oleva potentiaali on 15 milj. m3/v.  1990-luvulla se on 20 milj. m3/v.  Se vastaa energian po­ten­tiaaliltaan noin 1,5 ydinvoima­lan (1000 MW) tehoa.

 *   Metsäntutkimus selvitti 1980-luvulla (mm. Kannus kes­keisenä tut­kimuspaikkana) metsäener­gian riittävyyden, alueel­lisen jakautu­misen, viljely- ja kasva­tus­menetelmät, korjuun tekniikan sekä metsäenergian tuotannon talouden.  Käytäntöä ajatellen metsä­energian tutkimus oli maassamme laajaa ja syvää.  Tutkimustulok­sia julkistettiin sadois­sa julkaisuissa.  1980-luvun tietouden voi edelleen soveltaa välittö­mästi käytäntöön.

 *   Energiapajun viljelyketju tut­kittiin yhteistyönä ruot­salaisen ja muun kan­sainvälisen tutkimuk­sen (Interna­tional Energy Agency) kanssa.  Energiapajun viljelyn biologinen optimialue on Etelä-Suomessa, nykyisen viljan­viljelyn ydinalueella.  Viljelyyn par­haiten soveltuvat lajikkeet tunnetaan; itse viljely voi alkaa lyhyellä varoajalla Ruotsissa selvitetyin menetelmin.

 *   Metsäenergian käytön tekniset sovellukset ovat kehitty­neet harppauksin.  Olemme edelleen maailman johtavia maita kattila­lai­tos­ten, mm. yhdistetyn sähkön ja lämmöntuo­tannon sovelluk­sissa.

Metsäenergian valtit 1990- ja 2000-luvulla

2.   Kansainvälinen energiajärjestelmä on kehittynyt öljy­kriisien jäl­keen siten, että metsäenergian käyttöä ei voi enää perustella raakaöljyn hinnan jatkuvalla nousulla.  Energia-alan keskeiseksi tekijäksi on tullut ympäristö, etenkin kaikkien fossiilisten polttoaineiden hallitsemat­tomat hiilidiok­sidin päästöt. 

3.   Energiapuulla on uudistuvana luonnonvarana ylivoimainen ympäris­töetu.  Se ei lisää ilmake­hän hiilidioksidin pi­toisuut­ta.  Puu on myös vähärikkinen poltto­aine.  Puun kil­pailuasema paranee sitä mukaa kun ympäristöveroja saate­taan voimaan (mm. hiili- ja rikkidioksidin päästömaksut).

4.   Energiapuulla on kiistaton työllisyysvaikutus.  Jos ener­giapuun hankinta ja käyttö toteutettaisiin esimerkik­si Virtain mallin mukaan (12 vuoden kokemus), ja jos ener­giapuu-varamme otet­taisiin käyttöön täysimittaisina, kes­tävän talouden periaat­tein, puuvoiman työl­lis­tävä vaiku­tus maassamme olisi 100’000 maatilan verran.

5.   Metsätaloutemme toimii nyt yhden kolmasosan teholla. Ai­nespuun tuotantomahdollisuudet heikkenevät.  Myyntipuun minimiläpimitta nousee.  Kaikkia puulajeja ei saa enää kaupaksi.  Ensiharvennus­puun korjuu on yhä vaikeampaa.  Puun energiakäyttö elvyt­tää metsäsektorin.

6.   Metsäenergian laaja käyttö toteutuu luontevimmin sellu- teollisuudessa. Nykyaikaisessa laitoksessa puubiomassan käyttö osittain selluksi, osittain energiaksi eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan.

7.   Jos pystymme pitämään johtavan biomassaenergian maan kuvamme länsi­maissa tulevaisuudessa, etevän teknolo­gian vientimah­dol­lisuudet EY-maihin, muualle länsimaihin ja kehitysmaihin kasvavat tulevaisuudessa (vertailu: Suomi saa 14 prosenttia, Ruotsi 10 ja USA 4 prosenttia energiastaan biomas­sasta).

8.   Bioenergialla laajassa mielessä on maatalous- ­ja EY- po­liit­tinen ulottuvuus.  Se on eräs niitä vaihtoehtoja (itse asi­assa tärkein) millä suomalaiset maa­tilat pysyvät tuotan­totiloina tule­vassa EY-Suomessa, millä maaseutu pysyy maaseutuna, asuttuna ja hyvin­voivana.

Lopuksi

9.   Metsäenergia, energiametsät ja biomassa eivät ole irral­laan tu­levista kansal­lisesta suurista rat­kaisusta. Energia­puulla ja muilla uusiutuvilla energiavaroilla rakennetaan tulevai­suuden kestävä energiatalous mihin eivät kuulu ikuiset jätteet, hiilidioksidin päästöjä seuraava ilmas­tomuutos ja rikin hapattamat, luontoa vaurioittavat sateet.  Jos puuvoima saa sille kuuluvan osansa, se tietää tuotantoa ja työmahdollisuuk­sia Suomen maatiloille, maaseudulle ylipäänsä ja kerrannaisilla vaikutuksillaan koko muulle yhteiskunnalle.  Puuperäisen energian säilyttäminen kansallisena perusvoimana ja sen edelleen vahvistaminen on koko yhteiskuntaa koskettava kysymys.

*****

Kommentti 13.10.2020

Pääministeri Esko Aho asui (viikonloppuisin) 1990-luvun alkupuolella edelleen Kannuksessa. Maanantaina 24.2.1992 Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen Energiametsäkoeasemalla järjestettiin energiapuun tutkijoiden ja pääministerin yhteistapaaminen. Olin tilaisuudessa läsnä, ja pidin puheenvuoron yllä olevan muistion mukaan. Alkuperäinen muistio linkissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s