Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?

     1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen.  Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään.

     Ensimmäiset uutta kasvatusmenetelmää enteilevät koetulokset julkaistiin 1960-luvun lopulla, mutta varsinaisesti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn periaatteet kiteytti metsätutkija E.J. Schreiner vuonna 1971 Yhdysvalloissa.  Käsite juurtui nopeasti tutkimukseen eri puolilla maapalloa.  Suomessakin metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn ensimmäiset kenttäkokeet perustettiin jo keväällä 1973.

Puille peltoviljelyn opit

     Oppia lyhyen kiertoajan viljelymenetelmään haettiin peltoviljelystä.  Pyrittäessä puusadon vuotuisen kasvun nostamiseen aivan uudelle tasolle, viljelyyn valittaisiin sellaiset puulajit, joiden kasvun kiihkein vaihe ajoittuu niiden elämänkaaren alkuun.

     Puiden kasvuvoimaa vauhditettaisiin kasvinjalostajan keinoin: viljelyyn valittaisiin risteytysperheiden parhaat yksilöt, jotka monistettaisiin kloonina, perimältään muuttumattomana superpuuna.  Valiotaimet viljeltäisiin riveihin muokatulle ja lannoitetulle, tasaiselle peltomaalle.

     Taimien istutus, kasvuston hoito ja sadonkorjuu suunniteltiin heti alun pitäen koneellisiksi. Istutuskone jo tunnettiin.  Kasvustoa hoidettaisiin maatalous- tai metsätraktoriin kytkettävin laittein. Sato ajateltiin silputtavan leikkuupuimurin tai niittosilppurin tapaisella koneella hakkeeksi. Korjuun jälkeen uusi sato kasvaisi kantovesoina.

Taloudellisuuden täky

     Kokopuuna korjattua hakesatoa kaavailtiin tarjottavan metsäteollisuudelle, lyhytkuituisen massan keittoon.  Metsän viljelijän taas ajateltiin tarttuvan taloudellisuuden täkyyn.  Lyhyellä kiertoajalla viljeltäessä metsään sijoitetut varat kiertäisivät tavanomaista nopeammin.  Hakkuutuloa omasta viljelystä saisi nyt isäkin eikä vain poika.

Energiaa ja kemian teollisuuden raaka-ainetta

     Metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn alkuperäinen tavoite, enemmän kuitupuuta metsäteollisuudelle, vesittyi pian raaka-aineen kysynnän laantuessa.  Uudeksi käyttökohteeksi tuli energia ja lämpökeskukset.

     Ajatus nopeakasvuisten lehtipuiden energiaviljelmistä syntyi 1970-luvun lopulla.  Merkittävän bioenergian kehitystyön käynnisti suomalaissyntyinen professori Gustaf Sirén Ruotsissa.  Hän havaitsi, että metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn kokeista löytyneillä nopeakasvuisimmalla pajuilla voi tuottaa biomassaa energialähteeksi jo hyvin lyhyillä, 3-4 vuoden kiertoajoilla.

     Kasvatettavan biomassan järeydellä eli runkojen paksuudella, ei katsottu olevan merkitystä, sillä tarkoituksena oli nesteyttää sato alkoholin polttoaineeksi.  Päätavoite oli vain auringon voimalla kasvatettava biomassa: sen tuli olla tasalaatuista ja sitä tuli kasvaa paljon.

*****

Kommentti 21.10.2020

Metsäpuiden lyhytkiertoviljely oli kuuma puheenaihe 1970- ja 1980-luvuilla. Helsingin yliopistossakin opettanut ja Metsäntutkimuslaitoksessa toiminut Gustaf Sirén käynnisti tutkimuksen niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Opetin aiheesta sittemmin, 1990 lähtien Joensuun yliopistossa. – Alkuperäinen käsikirjoitus PDF-fileenä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s