Puuvoimasta kilpailuetumme – energiapuu voi korvata metsäteollisuuden ja kaukolämmityksen kasvihuonepolttoaineita

Puu voi korvata kivihiilen 1990-luvun alun tekniikalla. Uuden biovoimalan sydän on kotimaisille polttoaineille räätälöity leijupetikattila. Leijupetipoltossa pölymäisen kivihiilen tai jyrsinturpeen voi vaihtaa portaattomasti palamaiseen hakkeeseen, tai sahausjätteenä myytävään puun kuoreen ja puruun.

Leijupetipolton avaus puuvoimaan tapahtui keväällä 1993. Mikkelin seudun metsänhoitoyhdistykset käynnistivät neuvottelut runsaan 25’000 kiintokuution haketoimituksesta Mikkelin uuteen biovoimalaan. Myöhemmin metsähakkeen korjuu nousee 40’000 kuutioon vuodessa. Puu korjataan ympäristön maatiloilta, metsänhoitoa kaipaavista pienpuu- ja ensiharvennusmetsistä.

Metsäteollisuuden avauksen puuvoimaan teki Varkaus. Marraskuun lopussa 1993 Enso-Gutzeit Oy:n Varkauden tehtaat ilmoitti ostavansa miljoona (1’000’000) kuutiota puupolttoainetta.

Varkauden tehtaat tuottavat jo nyt lämmöstään 75 prosenttia kotimaisella polttoaineella. Puunjalostuksensa ohessa tehtaat toimittavat 95 prosenttia Varkauden kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä. Tehtaiden pyrkimyksenä on korvata kaikki fossiilinen tuontipolttoaine kotimaisella lyhyen kierron biopolttoaineella.

Metsäsektorin puuvoima-avaus: fossiilisen kivihiilen korvaaminen uusiutuvalla biopolttoaineella on viestimme Eurooppaan, markkinavalttimme ympäristötietoiselle paperin ostajalle, ja osa metsäsektorimme vastaiskua metsätalouttamme parjaavalle ulkomaiselle lehtikirjoittelulle.

Biopolttoaineella viestimme, että osaamme tehdä suomalaista paperia ja sahatavaraa kestävän kehityksen tavalla, suomalaisin uusiutuvin luonnonvaroin. Emme lisää hiilidioksidin päästöjä. Emme osallistu kasvihuoneilmiöön.

Metsätaloudella on nyt tilaisuus vuosikymmenen savottaan, jota voi verrata 10 vuoden takaiseen ”Suomi elää metsästä” hankkeeseen. Puuvoimalla parannamme omaa ympäristöämme, puuvoiman kilpailuedulla vauhditamme nousuaaltoon päässyttä metsävientiämme, puuvoima työllistää kestävästi, puuvoima pienentää ulkomaan energialaskua, ja puuvoimalla vauhdittuvat ensiharvennukset, tärkein osa talousmetsiemme hoitoa.

Hankkeen ”Kivihiilestä kotimaiseen” tulisi nyt käynnistyä nopeasti. Se tulisi ymmärtää uutta luovaksi, tuotannon elvytyshankkeeksi. Energiapuun tuottaminen kaipaa elvytyksen vetoapua, sillä puun korjuu ei käynnisty riittävän ripeästi nykyisin, kivihiilestä laskettavin hinnoin.

Metsähakkeen ja kivihiilen hinnan ero tulisi kattaa metsänparannusvaroin, kuten 1993 budjetissa osittain tapahtui. Nuoren metsän kunnostukseen, pienpuun ja muun energiapuun korjuuseen tulisi osoittaa jo vuoden 1994 aikana riittävästi elvytysvaroja.

*****

Lyhennelmä lehdistölle, Keuruun metsänhoitoyhdistyksen syyskokouksessa 31.8.1993 pidetystä esitelmästä.

*****

Kommentti 28.10.2020

Keuruun metsänhoitoyhdistyksen esitelmässä (1993) ehdotin käynnistettäväksi kampanjaa ”Kivihiilestä kotimaiseen”, ilmastosyistä. Aika sitkeästi olemme sen jälkeen pitäneet kiinni kivihiilestä …

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s