Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta


Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa.


NELJÄNNESVUOSISADAN ajan maataloutemme on lamaantunut. Kesämatkaaja huomaa sen Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot perustuivat itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmi­talouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

VIENTI kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan vuonna 1917, talvisodan puhjettua vuonna 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014.

Krimin kriisi lamaannutti nykymaatalouttamme tavalla, johon emme arvanneet varautua etukäteen.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Nyt sitä ­tarvitaan biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta ennen kuin maailman­talous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui vuonna 2005, kun bioetanoli pääsi ­Chicagon pörssiin.

SUOMESSA energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin vuonna 1973. Parhaiten bio­massaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju. Seuraavaksi käytiin läpi kaikki viljelykasvit, joista voi tislata autojen alkoholia. Biomassapajun lisäksi harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat ja ruokohelpi.

Maailman bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat Yhdysvallat ja Brasilia.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa.

Kouvolaan suunniteltu bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta. Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke etsii rahoittajaa.

Lieksassa vuonna 2020 käynnistyvä bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua. Tutkimus on jo antanut viitteen siitä, että myös bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.

Kertaluokkaa suurempi on Kemiin suunniteltu Kaidin ­biopolttonesteen laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan sekä ­energiapuuta että metsäteollisuuden sivuvirtoja.

Lyhytkiertopuiden energia­viljely toisi raaka-ainetta sellu­teollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnon­metsiemme puun riittävyydestä syvenee.

BIOPOLTTONESTEEN laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon. Tehtaat toimittivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä. Se voisi käynnistää maataloutemme elpymisen.

*****

Mielipide Helsingin Sanomissa 28.6.2019

*****

Kommentti hieman yli vuoden jälkeen (29.10.2020)

Kemin Kaidin laitoksen kiinalainen osapuoli lienee ajautumassa entistä syvempään taloudelliseen kriisiin. Viimeiset uutiset Kaidin sivuilla 27.6 2018 .

Sievin Scanchips – yhtiön bioetanolilaitoksen etenemisestä ei tuoretta tietoa

Lieksan bioöljyn tehdas etenee aikataulunsa mukaan. Green Fuel Nordic sivuilla uutinen 3.9.2020: ”Testaukset alkamassa Lieksan jalostamolla”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s