Kehitysavun mollaaminen epäreilua


Kehitysapua on tapana aika ajoin mollata. Viimeksi Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos lohkaisi Turun Kauppakorkeakouluseuran 40-vuotispäivien puheessaan, että ”kehitysapu ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään” (TS 15.1.). Tätä ennen hän oli ehtinyt jo verrata kehitysapua Kankkulan kaivoon, mihin rahaa vain kaadetaan vuodesta toiseen.

Mollaajien kuoro vahvistuu kevään 2011 vaalien lähestyessä. Mollaajilta on hämärtynyt avun suuri linja. Se vedettiin jo yli 50 vuotta sitten. Maapallon ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja varoitti 1950, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Kehitysavun tehtäväksi tuli torjua nälkä.

Hieman myöhemmältä ajalta muistamme kehitysavun paaluvuoden 1984, kun Afrikan köyhimpiin kuuluvassa Etiopiassa oli ennen kokemattoman ankara hätä. Miljoona nälkiintynyttä viljelijää lapsineen jätti kotikontunsa ja lähti vaeltamaan kohti kaupunkeja. Ulkomaiden antama hätäapu pysäytti heidät leireihin. Hätä poistui, mutta vain tilapäisesti.

Onneksi rikkaat maat, Suomi muiden mukana, lisäsivät Etiopian kehitysapua. Hankkeilla oli yksi yhteinen tavoite: viljasadot on saatava nousuun niin, että vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät toistu.

Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Maatalousneuvojia koulutettiin. Suomi oli mukana, kun Etiopian jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin nopeakasvuista eukalyptusta polttopuuksi. Juurillaan puut pysäyttivät maan kulumisen

Suuresta nälänhädästä on kulunut neljännesvuosisata. Mitä Etiopian ruuantuotannolle tapahtui? Tarkasti sitä on mitattu vuodesta 1993, kun pohjoinen Eritrea irtaantui emämaasta.

Etiopian viljasato oli silloin samaa luokkaa kuin Suomen, 5,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Nyt (2009) se on 14 miljoonaa tonnia, eli lähes kolminkertainen. Uutta peltoa muokattiin. Vaikka uudismaat olivat yhä karumpia, keskimääräinen hehtaarisato nousi 1 100 kilosta 1 500 kiloon.

Viljantuotanto kasvoi väkilukua nopeammin. Vuonna 1993 etiopialaisia oli 54 miljoonaa, nyt 85 miljoonaa. Ruokaturvaa kuvaava henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato nousi silti 112 kilosta 168 kiloon.

Apu johti tavoitteeseensa. Uusi hätä ja nälkäpakolaisuus vältettiin.

Ei meidän tarvitse kehitysavulta enempää odottaa. Sen sijaan että hirvittelemme apua ja sen kalleutta, olkaamme ylpeitä että saimme olla siinä mukana.

Etiopian esimerkin valossa kehitysapua ei parane mollata. Sen suurta linjaa kannattaa jatkaa.

*****

Turun Sanomat. Lukijoilta. 30.1.2011.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s