Energiaratkaisu on sahapuussa

SISÄLTÖ

– Luullaan: pienpuu riittämätön, pienpuu kallista

– Sahateollisuuden tuotanto laskuun

– Sahapuusta saadaan

– Jalostusasteen nosto, aina tulee energiaa

– Sahajätteen hinta

– Ei saisi kutsua jätteeksi ollenkaan

– Kansallinen tavoite: 10 milj. m3/v

– Kuhmon malli

– Kehittämistavoite: pienet kattilat

– Synergia

– Maaseudun elpyminen

*****

Kansallinen tavoite vuoteen 2000 mennessä

Otettakoon kansantaloutemme tämän vuosikymmenen pää­haasteeksi ta­lousmet­sien hakkuiden lisääminen – Metsä 2000 ohjelmaa myötäil­len – 20 miljoonalla kuu­tiolla vuodessa. Miten tavoite palvelisi par­haiten sekä puun kasvattajia, pientä ja keskisuurta teolli­suut­ta (PKT), varsinaista metsäteol­lisuutta että voimataloutta?

Puolet hakkuista, 10 miljoo­naa kuutiota voisi olla sa­hatuk­kia. Toiset 10 miljoo­naa kuu­tiota hakattaisiin kuitu- ja ener­giapuu­na, metsänhoidol­li­sin perus­tein, Metsäntut­kimuslaitok­sen syksyn 1992 suosituksen mukaisesti. Metsien lisähakkuu (40 pro­sentin nousu) jakaantuu puun kasvattajille tasaisesti läpi Suomen, sekä yksi­tyis­metsiin että yhtiöiden ja valti­on metsiin, siinä suhteessa kuin puuvaramme ovat lisääntyneet.

Ensimmäinen tavoite on keskeisin. 10 miljoonasta kuu­tiosta korjattua tukki­puuta sahataan vuodessa lautaa ja lank­kua yhteensä 5 miljoonaa sahakuu­tiota. Vaikka määrä voi tuntua suu­relta, li­säys ei ole metsä­taloudelle ylivoi­mai­nen. Sahatava­ran tuo­tanto nousee vain takai­sin vuoden 1980 tasol­le.

Tuo­tannon li­säyksen päätavoi­te on sahapuun jalostus maakuntien PKT-yrityk­sissä niiden lupaavien kokemusten mukaan, mitä Puu-Suomi hankkeessa on jo saatu. Puun mekaaninen jalostus on maaseudun terveintä työllistämistä. Jo vanhastaan tiedetään, että kaikista metsä­teollisuuden lohkoista rahapanos sahapuuhun poikii työpaikkoina eniten. Raaka-aine saadaan paikan päällä il­maisen aurinkoenergian kasvattamana. Sahaus ja höyläys eivät vaadi ulkomaista velkaa. Sahausja­losteet voi nyt viedä ulko­mail­le entistä helpommin, kun mar­kkaa on kellutettu ja dollarin arvo on noussut. Samalla sahatukin ostohinta on laskenut.

Sahauksesta jää poltettavaksi 2 miljoonaa kiintokuutio­ta kuori- ja purujätettä. Sahauksesta jää myös pinta­haketta, yh­teensä 3 miljoonaa kiintokuutiota. Koska pintahake on sellunkei­ton parasta raaka-ainetta, se kannattaa ohjata sellu­tehtaa­seen.

Toinen tavoite on varautua rakentamaan 3 uutta sellu­tehdasta jo 1990-luvulla. Ne tarvitsevat raaka-ainetta yhteensä 8 miljoo­naa kuutiota vuodessa. Se saa­daan saho­jen pintahakkeena (3 miljoonaa kuutiota vuodessa) ja ensiharven­nusoh­jelman kuitupuu­na (5 miljoonaa kuutiota vuodessa).

Vaikka sellun maailmanmarkkinahinta on nyt huono, sel­lun ja siitä valmistettavan puuvapaan hienopa­perin kysynnän voi arvioida paranevan ainakin keskipitkällä (10-20 vuotta) tähtäi­mellä. Paperinkulutus maailmassa nousee, ja kysytyimmiksi laa­duiksi voivat tulla kierrätystä parhaiten kestävät sellu­pohjai­set paperit.

Uudet sellutehtaat olisivat maamme voimataloudel­le edul­li­sia. Ne rakennettaisiin sähkön tuotannoltaan yli­omava­raisiksi.

Kolmas tavoite on rakentaa ja uusia biopolttoaineella käyviä voimaloita maahamme. Niiden raaka-ainetta ovat mm. sa­hoilta tuleva jäte (2 miljoo­naa kuutiota) ja toinen puoli ensi­harven­nusohjel­maa (5 miljoonaa kuu­tiota). Biovoima­lat tuottavat leiju­petiteknii­kalla sekä sähköä että lämpöä. Niissä on monipoltto­kat­tilat, joihin käyvät kaikki kiinteät polttoaineet: kuori, pu­ru, hake, metsä­tähde ja turve.

Biovoima­loita on kahta kokoa. Pienemmän, Kuhmon mallin lämmön tuotto ohjataan kaukolämpöverk­koon. Suurem­mat bio­voima­lat ovat joko kaupunkien yh­teydessä, metsä­te­olli­suuden osa­na tai lauhde­voi­maloina maaseudul­la si­ten, että nykyisissä ja uusissa turve­voimaloissa voisi polt­taa sekä turvetta että haketta.

Yhdistämällä metsä- ja voimatalous sekä käyttämällä uu­sinta kotimaista tekniikkaa, 20 miljoonan kuution lisä­hakkuulla voi tuottaa sekä metsäteollisuuden jalos­teita vientiin että sähköä kotimaahan yli 1000 megawattia. Metsäte­olli­suus käyttää itse osan sähkös­tä. Myyn­tisähköä tulee silti noin 800 MW.

Puuvoiman hinta

Puuvoiman hinta kestää kilpailun, kun voima­talous, met­sätalous ja metsäteollisuus toimivat yhdessä. Halvin­ metsä­ener­­­­gia, 20 markkaa megawattitunti (MWh), tulee juuri metsäteolli­suudesta, sahapuun ja sellunkeiton jätteinä.

Pienten ja kes­kisuu­rten sahojen jäte maksaa aluevoima­loille hieman enemmän, saman verran kuin turve, 45-50 mk/MWh. Päätehakkuun tähde maksaa voima­lan portilla 50-60 mk/MWh. Hie­man kalliimpaa hakepuuta korjataan metsänhoi­dolli­sista koh­teis­ta, esimerkiksi Kiteellä hintataso on 68 mk/MWh. Kitee­läiset laske­vat energiapuun eduksi metsänhoidon, metsien lisään­tyvän hakkuu­mahdon ja tulevaisuudes­sa kertyvät metsäverot.

Euroopan yhteisön mukai­nen ympäristöverotus pudot­taa ki­vi­hiilen ja raskasöl­jyn kilpai­lukyvyn. Näin tapahtui jo Ruot­sissa. Aluevoimaloissa puuvoi­man tuleva kilpailija on turve. Mut­ta jos puu- ja turve­voima yhdiste­tään sekä polttoai­neen han­kinnassa että voimaloissa, ko­ti­maisen vaih­toehdon taloudelli­suus on hyvä.

Metsien kokonaisvaltaisen hyödyntämisen etuja

Ratkaisu on ympäristölle ystävällinen: ei ikuisia jät­teitä, ei lisähiilidioksidia ilmakehään, ei rikkiä, ty­pen oksi­dit minimoidaan uudella tekniikalla. Rakeis­tettu puun tuhka palaute­taan metsään.

Kestävän, Plusmetsätalouden tavoitteissa pysytään edel­leen. Metsävaramme lisääntyvät ainakin vuoteen 2030 as­ti. Metsää on vara jättää täysimääräisenä suun­nitel­tui­hin suoje­luva­rauk­siin.

Lin­jaus kotimaisiin uusiutu­viin ener­giava­roihin, Suo­mes­sa puu­voi­maan, piirtää maastamme kuvaa kestä­vän kehi­tyksen ja moniar­voisen met­sä­talou­den tyyssijana. Sen arvoa vientimme ja kansan­ta­loutemme tule­vai­suudelle ei ole vielä oivallettu.

Puujäte- ja hakevoimalat sekä kuorta ja jäteliemiä polt­tavat kattilat ovat etevän teknologian, suomalais­ten hy­vin hallitsemaa tieto­taitoa. Kotimai­nen voima­la­teolli­suus, esi­merk­kinä Ahlström ja Tampel­la, edustaa alan uu­sin­ta kansainvälistä osaa­mista. Ala on ilmeinen kan­san­ta­loutem­me kasvun lohko ja tu­le­vaisuu­den vienti­valt­ti.

Yhdistämällä sahateollisuus ja voimatalous toteu­tuu yh­teisetuja. Saha hyötyy saa­dessaan vaikeasti mark­ki­noi­tavan sa­hausjätteensä myydyk­si voimalaan­. Rimoista ja losois­ta valmis­tetun hakkeen voi joko polttaa tai myydä lähim­mälle selluteh­taalle.

Voimala hyötyy siitä, että sillä on varma polttoaineen toimit­ta­ja, polttoaineen voi hinnoitella halvimman vaih­toehdon eli jyrsinturpeen tasolle (40-50 mk/MWh). Saha­puussa korjattava metsäenergia on halvinta ja hel­poimmin korjattavaa metsäenergi­aa.

Puun tuottaja hyötyy siitä, että hänen leimikollaan on entistä useampi mahdollinen ostaja. Saha ja voimala yhdessä voivat periaatteessa ostaa koko leimikon. Tuk­ki­puusta valmiste­taan sahatavaraa, kuitupuu ja pintaha­ke myydään edelleen sellu­teol­lisuudelle, sahausjäte jalos­tetaan sähköksi ja kaukolämmök­si. Markkinoiden niin päättäessä myös kuitupuu (erityisesti ensiharven­nuspuu) ja pintaha­ke voidaan ohjata voimalaan.

Ensihar­vennus- ja pienpuun energiakäytöllä on lisäksi metsänhoidon perus­te: ellei nuo­ria metsiä harvenneta ajal­laan, tule­vien sukupolvi­en metsäperin­tö on vaaras­sa. Talousmet­sän puun tuot­on tuleva ­arvo laskee, jos sitä ei harvenneta aika­naan. Myös metsi­en kestävyys ilman­saas­teita vastaan voi vähentyä.

Kuopio 25.11.1992

Metsäinnovaatio-projekti

Kuopion lääninhallitus

PUU-SUOMI -projekti

METSÄT LÄÄNIN VOIMAVARANA -seminaari

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s