Turpeen energia kannattaa ottaa talteen

Mielipide 16.7.2010. Kesäkuussa (2010) suomalainen Tiedeakatemia julkaisi jyrkän turvevastaisen kannanoton. Turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon hiilidioksipäästöjä siitä saatavaan energiamäärään verrattuna. Turpeen verotusta ollaan nostamassa. Europarlamentin ympäristö- että teollisuusvaliokunta ovat torjuneet turpeen uusiutuvana energiana. EU:lle turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä, hiilidioksidia päästäviä polttoaineita. Vielä 1900-luvun lopussa käsityksemme oli, että suotalous - turveteollisuus mukaan lukien …

Metsien kokonaisvaltainen hyödyntäminen

Johdanto: voimavarat ja vauraus Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista (1760-luvulta) lähtien maassamme on pohdittu, mitä ovat ne voi­ma­varat, mistä kansakunnan vauraus syn­tyy. Ennen Chydeniuksen aikaa, kun yhteiskunnat oli­vat lähes suljettuja ja ulkomaan kaup­pa olematonta, suomalaisia voimavaroja olivat pellon perus­tuo­tanto ja sen maa­ta­lousyli­jää­mä. Vilje­lijä ja hänen mukanaan koko yh­teis­kun­ta vau­rastui, kun leipävil­jan sato ylitti viljeli­jäper­heen …

Energiaratkaisu on sahapuussa

SISÄLTÖ - Luullaan: pienpuu riittämätön, pienpuu kallista - Sahateollisuuden tuotanto laskuun - Sahapuusta saadaan - Jalostusasteen nosto, aina tulee energiaa - Sahajätteen hinta - Ei saisi kutsua jätteeksi ollenkaan - Kansallinen tavoite: 10 milj. m3/v - Kuhmon malli - Kehittämistavoite: pienet kattilat - Synergia - Maaseudun elpyminen ***** Kansallinen tavoite vuoteen 2000 mennessä Otettakoon kansantaloutemme …

Puuvoima säästää energiaa

Kymme­nen vuotta sitten, 1983, maamme energiapolitii­kal­la oli kaksi tavoi­tetta: energian säästäminen ja energian koti­mai­suuden lisäämi­nen. Energian säästö onnistui vähintään kohtuullisesti. Kyl­lä suoma­laista uutta raken­nus- ja lämmön­säätö­tekniikkaa voi nyt esi­tellä mille maalle tahan­sa. Parhaiten energian säästössä onnistui metsäteolli­suus. Ennen 1970-luvun energiakriisejä sahoilta jäi haaskioon kuorta ja purua, ja sellutehtailta mustalipeää sekä muuta puu­jä­tettä. Nyt ne poltetaan …

Puuvoima on kestävintä kehitystä

Ympäristö painaa Suomen tulevassa energiataloudessa pal­jon, enemmän kuin jauhettavan sähkön turpiinihinta. 2000-luvun tulevaisuuteen ei enää soisi kuuluvan ikuisia ydin­jät­tei­tä. Loppuvaksi ha­luaisim­me myös hiilidiok­sidin pääs­töt, ja nii­den myötä ilmake­hän hal­litse­matto­man lämpenemisen. Emme ylipään­sä haluaisi enää aiheuttaa ympä­ris­tölle ylisuku­polvisia mul­lis­tuk­sia, näinhän meitä evästi Rio de Ja­neiron ympäristöko­kous kesä­kuussa 1992. Puuvoimalla on puo­lellaan kestävän ta­lou­den ympäristö­edut. Puun palaminen …

Puuenergia ympäristöystävällisin ja työllistävin vaihtoehto

Kotimaisilla energialähteillä, puulla ja turpeella on kestävän ta­louden ja kestävän kehityksen edut. Niiden riittä­vyys on hyvä; aurinkoperäisen puuvoiman riittä­vyys on kai­kista polt­toaineista paras. Puuvoima on myös ympäris­töl­le ystä­vällinen: siinä ei ole hiilidioksidia eikä rikkiä. Puun ja tur­peen luoma työlli­syys on kestävää ja maaseu­dulle hajautunut­ta; puu- ja turvevoi­malla suomalaisen maaseudun voi pitää asut­tuna ja tuot­tavana. Puuvoima …

Energiahakkuista ratkaisu ensiharvennuksiin

Parin viime vuosikymmenen aikana Etelä-Suomen talous­metsiin on kasvanut merkittävä hakkuu­säästö.  Hakkuusäästön syn­ty­mi­seen on selvät syyt. Nuoret, täys­tiheät metsät ovat tulleet kas­vuisim­paan vai­hee­seensa, ja viime vuosien suotuisissa lämpö- ja sadeoloissa ne ovat kas­vaneet hy­vin. Pelätyt ilman­saas­teet: rikki, typen oksi­dit ja hiili­diok­si­di eivät ole aina­kaan vielä ehtineet tyreh­dyttää talous­metsi­en kasvua. Osaksi on käynyt päin­vastoin, sillä lisäty­ppi maassa …

Kehitysavun mollaaminen epäreilua

Kehitysapua on tapana aika ajoin mollata. Viimeksi Sampo-pankin pääjohtaja Björn Wahlroos lohkaisi Turun Kauppakorkeakouluseuran 40-vuotispäivien puheessaan, että ”kehitysapu ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään” (TS 15.1.). Tätä ennen hän oli ehtinyt jo verrata kehitysapua Kankkulan kaivoon, mihin rahaa vain kaadetaan vuodesta toiseen. Mollaajien kuoro vahvistuu kevään 2011 vaalien lähestyessä. Mollaajilta on hämärtynyt avun suuri linja. …

Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa. NELJÄNNESVUOSISADAN ajan maataloutemme on lamaantunut. Kesämatkaaja huomaa sen Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja. Karjataloutemme vaurauden jaksot perustuivat itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmi­talouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. …

Metsätalous kääntyy merkilliseen suuntaan – hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta

Syksyn hirvijahdin myötä moni metsästysseura on saanut tuntuman metsätaloudessamme tapahtuvaan muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli tapahtunut omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle viljelijälle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle. Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsistään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista, että se ehdottaa metsästysseuralle ostamistaan maista vuotuista metsästyksen hehtaarimaksua. …