On 13 May 1981, a Canadian group of students and other forestry people visited Hyytiälä Forestry Field Station, University of Helsinki. I was invited there to give a review of the hot topics of those times, below Kanadalainen opiskelijoiden ja muiden metsäalan henkilöiden joukko vieraili Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla. Sain kutsun tulla pitämään vieraille alustus …
Jatka lukemista Biomass production – possibilities for northern latitudes
Jos pajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Metsästä keräämäämme energiapuu on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 senttisestä karsimattomasta energiapuusta maksettiin syksyllä 2014 tien varressa 22 euroa kiintokuutiolta. Kun männyn läpimitta nousee yli kymmenen sentin, puun saa …
Jatka lukemista Energiapuun tuotannossa keräilystä viljelyyn
Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa. Biotuotetehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja muiksi uusiksi tuotteiksi. Halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen kallista hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee. …
Energiapuuta on metsässä kasvava ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Jos männiköstä harventaa tyveltään 5–6 senttisiä soiroja, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jos männyn tyven läpimitta on kymmenen senttiä, sen saa myytyä paperipuuksi. Paperipuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluu maksaa enemmän kuin energiapuusta. Vuoden 2008 alkupuolella tienvarteen asti korjatun paperipuun kauppahinta oli …
Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä ovat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa? Pyhä savu ja mirhami ovat Afrikan Sarven savannipuista peräisin olevia tuotteita. Ne ovat osa maailmanhistorian mittavinta metsien arvoketjua. Pyhä savu saadaan polttamalla hitaasti …
Metsän kasvamaa energiapuuta on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 sentin karsimattomasta energiapuusta maksettiin loppuvuodesta 2014 tien varressa keskimäärin 21 euroa kiintokuutiolta. Jos energiapuun karsi rangaksi, siitä maksettiin 25 euroa. Kokopuun ja rankapuun hankintahinnasta pitää nyt kirjaa Luonnonvarakeskus. Pienpuun hinnassa on mysteeri. …
Kainuun klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin. Kantojen vääntö oli mielessä metsäojituksen nestorilla, haapavetisellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen …
Kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa Aivan kuten merkkivuosia on Suomen itsenäisyydellä, on metsätaloudellammekin pyöreitä merkkipaaluja. Puun kasvulle niitä on kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsien koko vuosikasvu, runkoina. 50 miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Haapavetinen professori …
EU-komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Väki nimeää suomalaisen metsän liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi. Suomalainen, vuodesta toiseen yhä enemmän puuta kasvattanut metsäväki on ymmällään. Hämmennyksen taustalla on Euroopan unionin vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Sekaisin menevät derivaatta ja integraali tavalla, jota kevään ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava suomalainen abiturientti …
Pelletti, tuo koiranmuonan näköinen puusta puristettu energiamuru on keksintönä 40 vuoden ikäinen. Puupelletin isä on saksalaisperäinen keksijä Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun puun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. …
Veli Pohjonen 