Biomass production – possibilities for northern latitudes

On 13 May 1981, a Canadian group of students and other forestry people visited Hyytiälä Forestry Field Station, University of Helsinki. I was invited there to give a review of the hot topics of those times, below Kanadalainen opiskelijoiden ja muiden metsäalan henkilöiden joukko vieraili Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla. Sain kutsun tulla pitämään vieraille alustus …

Advertisement

Energiapuun tuotannossa keräilystä viljelyyn

Jos pajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Metsästä keräämäämme energiapuu on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 senttisestä karsimattomasta energiapuusta maksettiin syksyllä 2014 tien varressa 22 euroa kiintokuutiolta. Kun männyn läpimitta nousee yli kymmenen sentin, puun saa …

Haketta halvemmalla

Tukki­ta­lou­desta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa. Biotuo­te­tehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi vaatteiden kuiduksi, kappa­le­tu­los­tuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja muiksi uusiksi tuotteiksi. Halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen kallista hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee. …

Pienpuun hintaongelma voidaan ratkaista

Metsän kasvamaa energiapuuta on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 sentin karsimattomasta energiapuusta maksettiin loppuvuodesta 2014 tien varressa keskimäärin 21 euroa kiintokuutiolta. Jos energiapuun karsi rangaksi, siitä maksettiin 25 euroa. Kokopuun ja rankapuun hankintahinnasta pitää nyt kirjaa Luonnonvarakeskus. Pienpuun hinnassa on mysteeri. …

Metsityksen suuri linja

Vuonna 1981 suurlähettiläs Pekka Malinen esitti OECD:n neuvostossa, "että järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin voitaisiin ajoissa ryhtyä" (Malinen 1989, s. 139). Ehdotus oli aikaansa edellä, eikä sitä hyväksytty. Vuosikymmen oli kuluva ennenkuin ilmakehään karanneen hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön taustalla alettiin myöntää yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Mutta suurlähettiläs Malinenkaan ei vielä …

Hakepaju on varteenotettava vaihtoehto

vuosikasvua 75 kuutiota hehtaarilla Ajatuksen hakepajusta toivat Suomeen metsäjohtaja Ralph Erik Serlachius ja metsätutkija Risto Sarvas vuonna 1953. He ostivat Tanskasta 5000 kappaletta alkujaan tynnyrinvanteiksi viljellyn pajun pistokkaita. Pajut viljeltiin Helsingin pohjoispuolelle, missä Metsäntutkimuslaitos seurasi niiden kasvua ja talvenkestoa parinkymmenen vuoden ajan. Hakepajun viljelytutkimus käynnistyi vasta 1970-luvulla, kun olimme kokeneet ensimmäiset öljykriisit. Nyt hakepajua tarvittiin …