Rise of sustainable smallholder forestry in Ethiopia

”As much land as a man tills, plants, improves, cultivates, and can use the product of, so much is his property” (John Locke 1690, Sect 32.) Forestry in Ethiopia has been unsustainable for hundreds, even thousands of years. Unsustainable forestry has been the main reason for erosion, which on the other hand has been the …

Lisää biomassaa kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen. Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei alkanut vielä 1900-luvun puolella. Huikarin ajatusta vieroksuttiin kotimaassa, kun …

Metsityksen suuri linja

Vuonna 1981 suurlähettiläs Pekka Malinen esitti OECD:n neuvostossa, "että järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin voitaisiin ajoissa ryhtyä" (Malinen 1989, s. 139). Ehdotus oli aikaansa edellä, eikä sitä hyväksytty. Vuosikymmen oli kuluva ennenkuin ilmakehään karanneen hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön taustalla alettiin myöntää yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Mutta suurlähettiläs Malinenkaan ei vielä …

Puuvillaa pohjoisen puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että alueella toimiva Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua. Liukosellu on sanana meille outo. Mutta se koskettaa meitä jo hyvin lähellä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä puuvillan sijasta viskoosi? Viskoosi on puuperäistä vaatekuitua, jonka esiaste liukosellu on. Tarvittava raakapuu on kuusta, koivua …

Hakepaju on varteenotettava vaihtoehto

vuosikasvua 75 kuutiota hehtaarilla Ajatuksen hakepajusta toivat Suomeen metsäjohtaja Ralph Erik Serlachius ja metsätutkija Risto Sarvas vuonna 1953. He ostivat Tanskasta 5000 kappaletta alkujaan tynnyrinvanteiksi viljellyn pajun pistokkaita. Pajut viljeltiin Helsingin pohjoispuolelle, missä Metsäntutkimuslaitos seurasi niiden kasvua ja talvenkestoa parinkymmenen vuoden ajan. Hakepajun viljelytutkimus käynnistyi vasta 1970-luvulla, kun olimme kokeneet ensimmäiset öljykriisit. Nyt hakepajua tarvittiin …