Kuitupuu nyt kallista polttoon

Teollisuudelle puuenergia on ollut aina hankala. Siitä maksettiin ilmastokamppailun kuumimpina hetkinä niin hyvin, että puun tuottajat myivät kuitupuunsa sellutehtaan sijasta voimaloille. Kaupat tehtiin puuenergian varjohintaan. Varjohinta kertoo, paljonko kuitupuusta voi maksaa, jotta siitä saatava energia vastaa kivihiiltä. Varjohinta on kahden osan summa. Perustaso on kivihiilen satamahinta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästöoikeuksista. Joulukuun alussa puuenergian varjohinta …

Mainokset

Puuenergialle leijonanosa

Vuonna 1998 saimme puusta jo 19 prosenttia koko Suomen energiasta. Puu selätti ydinvoiman (18 prosenttia), kivihiilen (11 prosenttia) ja maakaasun (11 prosenttia). Puun edellä on enää öljy, jonka osuus oli 28 prosenttia. Mistä puuenergian uudessa nousussa on kysymys? Puun energiakäyttö tuli kansalliseksi tavoitteeksemme 1970-luvun öljykriisien jälkeen. Tuontiöljystä oli hankkiuduttava eroon. Vielä vuonna 1970 puuenergian osuus …

Puuvillaa puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että pohjoinen Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua. Liukosellu on sanana meille outo, mutta se koskettaa meitä hyvin läheltä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä puuvillan sijasta viskoosi? Viskoosi on puuperäistä vaatekuitua, jonka esiaste liukosellu on. Sen kysyntä maailmalla kasvaa sitä mukaa, kun …

Biotalous etsii arvoketjua

Monen uuden biotuotteen raaka-aineeksi voisi sopia parhaiten pohjoisen metsissä viljeltävä puhdas puu. Vielä 1760-luvulla, taloustieteilijä Antti Chydeniuksen aikoina, esi-isämme olivat ymmällään, mistä kansakunnalle voisi syntyä vaurautta. Chydenius keksi, että ulkomaankauppa on vapautettava, jotta suomalaista tervaa voisi myydä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Emomaamme Ruotsin talousjohtajat vaativat, että suomalaisten on lupa viedä tervaansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurijohtajat …

Pajukosteikkoja suojelemaan vesistöjä

Vesistöihimme valuu edelleen kiusallisia aineksia. Turvesuot päästävät järviin humusta. Jätevedenpuhdistamot pystyvät poistamaan veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilat ovat ongelmissa, ellei tilalla ole riittävästi peltoa, jonne lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää. Kaivosten varastoaltaat pursuavat yli. Viime aikojen kuohuttavimpia tapauksia ovat olleet Sotkamon Talvivaaran päästöt. Pintavalutus on 2000-luvun keksintö hillitä valumia. Menetelmässä poistovesi lasketaan …

Puupelletti toista sukupolvea bioenergian jalostuksessa

Puupelletit ilmestyivät Pohjoismaiden lämpömarkkinoille 1990-luvulla. Noita koiranmuonan näköisiä ja kokoisia, kuivattuja energiajyväsiä tuli ensin tarjolle pientaloihin. Samalla pannuhuoneisiin oli mahdollista ostaa uuden tyyppisiä pellettipolttimia, joilla aikansa eläneen öljypolttimen saattoi korvata ympäristölle ystävällisemmällä tekniikalla. Suomessa pellettiteollisuuden nousu alkoi 1998, kun Fincambi Oy rakensi tehtaansa Etelä-Pohjanmaalle Vöyriin. Ensimmäisenä vuonna pelletin tuotanto oli 10 000 tonnia. Vuonna 2004 …

Biodiesel palasi polulleen

Alkuvuoden biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Pohjoisella puudieselillä on yli kymmenvuotinen polku. Lokakuussa 2005 Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin säväytti ympäristöväkeä kautta maailman. Hän ehdotti naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä 2020 mennessä. Tavoite perustui analyysiin, …