Seuraavan eduskunnan kansanedustajat joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan? Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja. Haittojen kestosta ja voimasta saavat selvyyden vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat. Aikajanalla haitat ovat kolmea mittaa: ikuisia jätteitä, sukupolvisia saasteita ja lyhytaikaisia päästöjä. Ydinvoimaa rasittaa säteilyjäte, joka on muurattava peruskallioon 200 000 vuodeksi. Sen …
Pajusta moneen lähtöön
Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Ennen pahvin ja muovin aikaa koripaju oli kuljetusten tärkein materiaali tuhansia vuosia. Vannepajulla jämäköitiin 1800-luvun olut- ja viskitynnyreitä. Kuoresta tehty pajunköysikin tunnetaan vanhastaan. Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja metsäntutkija Risto Sarvas toivat Tanskasta 5 000 nopeakasvuista viljelypajua kokeiltavaksi uutena sellupuuna. Menetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Energiapaju keksittiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. …
Kaasuenergialla vahva pohjoinen ulottuvuus
Kaasuenergia oli vahvana mukana Suomen energialinjauksissa 20 vuotta sitten. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vahvimmaksi vaihtoehdoksi nousi Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puolestapuhuja oli ydinvoiman kaataneen ponnen laatinut nuori kansanedustaja Matti Vanhanen. Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää. Epäilyttävää oli myös kaasun ulkomaisuus. Sitä saatiin vain Imatran …
Pukkala, T. & Pohjonen, V. 1990. Use of linear programming in land use planning in the Ethiopian highlands.
Linear programming was used to analyze the land use alternatives in the Debre Birhan Fuelwood Plantation area, in the central highlands of Ethiopia. The region represents a rural, high-altitude area, where the main land uses are grazing and cultivation of barley, wheat and pulses. To alleviate fuel wood shortage, large plantations of Eucalyptus globulus Labill. …
Turvetaloudelta mahdollista saada tulevaisuuden lisäpeltoa
Turpeeseen on lyöty leima, ympäristötuhon merkki. Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty syntipukiksi järviemme samentumiseen. Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty todistamaan. Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään. Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa. Siitä on vakuuttavin esimerkki Pohjois-Karjalan Höytiäinen, mistä vesi pakeni 1853 epäonnisen järven laskun vuoksi. …
Jatka lukemista Turvetaloudelta mahdollista saada tulevaisuuden lisäpeltoa
Turvetta vai kantoja?
Jo neljännesvuosisadan kestäneen ilmastokamppailun ajan olemme kiistelleet onko turve uusiutuvaa energiaa vai ei. Kiistaa on käyty kotimaassa, EU:n piirissä ja YK:n ilmastokokouksissa. Vuonna 2000 kauppa- ja teollisuusministeriö tuskastui kiistelyyn ja alkoi ajaa turpeelle välisarjaa. Jos turve ei käy uusiutuvaksi polttoaineeksi, emme sitä fossiiliksikaan hyväksy. Olkoon turve siis hitaasti uusiutuvaa energiaa. Välisarja ei koskaan innostanut ulkomailla. …
Kotimaista etanolia auton tankkiin
Kun lorotamme jatkossa automaattisesti bensiinin seassa etanolia tankkiin, sen soisi olevan kotimaista, ei ulkomaan velalla ostettavaa tuontienergiaa. Vuodenvaihteessa tuli myyntiin E10-polttoneste, jossa on etanolia 10 prosenttia. Se yllätti autoilijat. Osa alkoi suorastaan karttaa uutta bensiiniä. Etanolia hyljeksittiin jo ennen vuodenvaihdettakin. Ilmastotietoiset moittivat sitä heikoksi, ensimmäisen sukupolven bionesteeksi. Viljan tislaaminen energiaksi autoihin arvelutti. Etanolilla ajaminen oli …
Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta
Ilmastomittaukset eri puolilla maapalloa osoittavat, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia. YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet ilmastotavoitteessaan. Viime vuosina hiilidioksidin nousu on jopa hivenen kiihtynyt. Hiilidioksidin päästöjen hillintä ei enää yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan monipuolisempia vaihtoehtoja. Sellaista …
Jatka lukemista Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta
A dynamic model for determining the optimum cutting schedule of Italian ryegrass
POHJONEN, V. 1975. A dynamic model for determining the optimum cutting schedule of Italian ryegrass. J. Scient. Agric. Soc. Finl. 47: 71-137. Abstract. A quantitative approach to the determination of the optimum cutting schedule of Italian ryegrass (Lolium multiflorum Lam.) was presented. Optimization was based on a dynamic growth model which included the concepts crop …
Jatka lukemista A dynamic model for determining the optimum cutting schedule of Italian ryegrass
Biokaasua, komissaarit!
Euroopan unionin komissio haluaa nostaa bioenergian tuotannon vuoden 1995 tasoon verrattuna kolminkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Komissio julkaisi vuonna 1997 uusiutuvan energian valkoisen kirjan, jossa bioenergialla on leijonan osa. Lisäys jakaantuu kolmeen osaan. Biokaasu lisääntyy 175 terawattitunnilla. Metsätalouden hakkuutähde ja peltoviljelyn oljet lisääntyvät 350 terawattitunnilla. Peltojen energiaviljelystä tulee lisäbiomassaa 525 terawattituntia. Metsähakkeen tuotanto on Suomessa jo …
Veli Pohjonen 