Selection of species and clones for biomass willow forestry in Finland

Willow (Salix sp.) species and clones have been selected in Finland originally for basket willow husbandry, since 1910s. Screening for biomass willows started in 1973 by the Foundation for Forest Tree Breeding. Biomass willow research for energy started in 1978. The objective of the study was, based on theoretical background, on historical record of Finnish …

Hirvi tekee 2000-luvun kansallismaisemaa

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Nautoja meillä on 900 000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150 000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Poroja on puolet enemmän, noin 300000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa …

Valumat luontoon pysähtyvät energiapajuun

Nykyihmisen taloudesta valuu luontoon kiusallisia aineksia. Pelloilta karkaa typpeä ja fosforia, lopulta rehevöittämään Itämertä. Turvesuot päästävät järviin hienojakoista humusta. Kaatopaikkojen läpi tihkuu nestettä, mikä pilaa pohjavesiä. Kaivosten ylipursuavat varastoaltaat ovat tuorein ongelma. Niiden tyhjentämiseksi ei tunnu löytyvän muuta keinoa, kuin laskea vedet sellaisenaan puroihin, jokiin, järviin ja mereen. Hakevoimalat tuottavat tuhkaa, jossa on jäämiä kadmiumista. …

Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa

Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa Jo 40 vuotta nostetun kotimaisen energiaturpeen mollaus kiihtyy. Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty pääsyntipukiksi järviemme samentumiseen. Mollaajat eivät ole pystyneet todistamaan kumpaakaan väitettä. Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään koskaan. Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa. Siitä on esimerkkejä Pohjanlahden viljelemättömillä maankohoamisen …

Pane turve tunkemahan, maa väkevä vääntämähän!

Kesäkuussa Suomalainen Tiedeakatemia julkaisi jyrkän turvevastaisen kannanoton. Turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon hiilidioksidin päästöjä siitä saatavaan energiamäärään verrattuna. Samalla tiedeakatemia paalutti energiatalouteemme peruspilarin. Turve ei ole uusiutuvaa energiaa; turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä polttoaineita. Turpeen verotusta ollaan nostamassa ulkomaisen kivihiilen tasolle. Kotimaisuus, työllisyys ja vieraan velkataakan vähentäminen eivät paina taloudessamme samalla tavoin kuin …

Ruokki, sen esiintyminen ja havainnot Suomen Lapissa

Razorbill (Alca torda) was rather common seabird at the bottom of Gulf of Bothnia in 1800's and in early 1900's. On common impact of man and cold winters it gradually disappeared as a nesting bird; the last nesting was observed in 1979. After establishment of Perameri National Park in 1991, ther has been an expectation that razorbill will return to the area. The recent observations, 2 in 2009 and 7 in 2010 of wandering razorbills refer to the possibility of the return of this locally extinct species.

Kasuaako puu Ylä-Lapissa?

Ennen tutkimuksen aikaa Lapin jätkillä – silloinhan ei ollut vielä metsureita – oli varma kanta siitä, että puu ei Lapissa kasua. Näin voisi päätellä myös joistakin Ylä-Lapin metsäkiistassa kuulluista kannanotoista. Miltä kysymys näyttää Saariselän eteläpuolelta katsoen, Värriön tutkimusasemalta? Vaikka Värriö on etelämpänä, se on vastaavasti metsän kasvun kannalta Inarinjärven laakiota korkeammalla. Värriötuntureiden vedenjakajaseutu tiedetään vanhastaan …

Puupelletti toista sukupolvea bioenergian jalostuksessa

<sec><para>Puupelletit ilmestyivät Pohjoismaiden lämpömarkkinoille 1990-luvulla. Noita koiranmuonan näköisiä ja kokoisia, kuivattuja energiajyväsiä tuli ensin tarjolle pientaloihin. Samalla pannuhuoneisiin oli mahdollista ostaa uuden tyyppisiä pellettipolttimia, joilla aikansa eläneen öljypolttimen saattoi korvata ympäristölle ystävällisemmällä tekniikalla.</para> <para></para> <para>Suomessa pellettiteollisuuden nousu alkoi 1998, kun Fincambi Oy rakensi tehtaansa Etelä-Pohjanmaalle Vöyriin. Ensimmäisenä vuonna pelletin tuotanto oli 10000 tonnia.</para> <para></para> <para>Vuonna …

Osaran metsää tarvitaan vaihtomaiksi Kuusamon kiistaan

Vanhojen metsien hakkuut eivät ole Kuusamon yhteismetsälle itsetarkoitus. Aarnikot voi rauhoittaa, jos yhteismetsä saa vaihtomaiksi ns. Osaran metsää.Markkinavoima puuttui marraskuussa 1994 ensimmäisen kerran Kuusamon metsäpeliin, kun yhtiöt kieltäytyivät ostamasta aarnileimattuja Romevaaran ja Näränkävaaran puita. Toisen kerran markkina näytti voimansa helmikuussa 1995, kun kansainvälinen painostus pakotti Veitsiluoto Oy:n pysäyttämään puun ostonsa Kuusamon yhteismetsältä tykkänään. Kuusamolaiset ovat …