Metsähake odottaa hinnan nousua taantuman jälkeen

Koronakriisi ravisteli taantuvaa talouttamme monella tapaa. Energialle yllättävintä oli, kun raakaöljyn hinta putosi kolmasosaansa. Alkuvuodesta 2020 tynnyrillinen raakaöljyä maksoi 60 dollaria. Huhtikuun lopulla hinta oli kahdessakympissä. Bioenergiaa, esimerkiksi haketta, myyntiin tuottavat metsätilat olivat huolissaan. Emme kai ole palaamassa koronakriisin myötä fossiilienergian aikaan? Sittemmin öljyn hinta on ollut palautumassa. Heinäkuun alussa öljyn tynnyrihinta oli 42 dollaria. …

Joko nyt olisi aika suljetun kierron metsäteollisuudelle?

Metsäteollisuutemme tyrmistyi korkeimman hallinto-oikeuden joulukuun 2019 päätöksestä evätä Kuopioon suunnitellun maailman suurimman Finnpulp-sellutehtaan ympäristölupa. Samoin taisi tyrmistyä myös pääosa suomalaisia metsätilallisia. Yhteiskunnan linjaus metsäteollisuudelle on vaikuttavimpia puoleen vuosisataan. Huoli ympäristöstä on suitsinut metsäteollisuuttamme ennenkin. Ennen toista maailmansotaa sulfiittisellun tehtaat olivat varhaisia biotuotetehtaita. Merkittävä tuotepaletin osa oli etanoli. Siitä jalostettu tuote näkyi Alkon tiskillä Karhu-viinana. Kansan …

Tuotantoa vai tukia?

Maa- ja metsätaloutemme perustui alkujaan tuotantotalouteen. Viljelijän tavoite oli kasvattaa peltohehtaarillaan mahdollisimman satoisasti viljaa tai rehua. Viimeisen sadan vuoden aikana hän oppi samoin kasvattamaan metsähehtaarillaan tukkia, sellupuuta ja energiapuuta. Tuotantotalous perustui tehokkuuteen, innovaatioihin ja niiden luomiin käytännön keksintöihin. Kaikissa länsimaissa pienyrittäjyys syntyi tuotantotalouden tiloilla, kasvoi ja levisi sieltä kyliin, kaupunkeihin ja lopulta suurkaupunkeihin. Toinen linja, …

Peltohakkeen viljelylle tuli tarve, ilmastotarve

Metsähakkeen käyttö energiaksi on noussut maassamme 1990-luvulta lähtien. Huipussaan käyttö oli vuonna 2013. Yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiota haketettua puuta poltettiin sähköksi ja lämmöksi. Vuoden 2013 jälkeen metsähakkeen käyttö kääntyi kuitenkin odottamattomaan, hienoiseen laskuun. Näin kävi vaikka sekä kivihiilestä ja turpeesta luopumisesta on samalla puhuttu. Vuonna 2019 haketta paloi 8,2 miljoonaa kuutiota. Metsähaketta lienee hivenen hyljeksitty …

A remarkable willow trial at Arctic Circle in Finland almost 100 years ago

Seth Nordberg, forestry adviser in Northern Finland, established in 1923 a willow (Salix) trial in Rovaniemi forestry school (ref 1). The major aim 100 years ago was to produce raw material for basket making. Testing of suitable willow species or varieties in various ecological conditions, was necessary. The early Rovaniemi trial of Nordberg was quite …

Puuenergia voi puhdistaa ilmakehää

Metsäisille maille hiilidioksidin talteenotto avaa uuden mahdollisuuden Hiilidioksidin talteenottoa esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tutkija Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman siepata hiilidioksidi Euroopan voimaloiden savuista. Se kerättäisiin maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon, johdettaisiin Välimeren suulle ja haudattaisiin Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyisi ja pysyisi vettä raskaampana syvänmeren pohjassa ikuisesti. Marchettin ajatus jäi muhimaan tiedekirjallisuuteen, kunnes siitä …

Pajusta moneen lähtöön

Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Ennen pahvin ja muovin aikaa koripaju oli kuljetusten tärkein materiaali tuhansia vuosia. Vannepajulla jämäköitiin 1800-luvun olut- ja viskitynnyreitä. Kuoresta tehty pajunköysikin tunnetaan vanhastaan. Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja metsäntutkija Risto Sarvas toivat Tanskasta 5 000 nopeakasvuista viljelypajua kokeiltavaksi uutena sellupuuna. Menetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Energiapaju keksittiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. …

Hieskoivu nousi tuhkasta

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee energiapuuta kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Yhtiö ei voi laskea kaikkia ostojaan männyn ja kuusen kuitupuun varaan. Kemissähän on jo kaksi täyden mittakaavan sellutehdasta. …