Kategoria: Uncategorized

Uusimpien Euroopan metsävaroja koskevien selvitysten mu­kaan metsien puusto lisääntyy ja niiden vuotuinen kasvu nousee par­haillaan kaik­kialla Länsi-Euroopassa. Erityisen sel­västi näin on tapah­tunut 1970- ja 1980-luvulla pohjoisen havumetsä­vyö­hyk­keen metsämaissa, Suomessa ja Ruotsissa. Metsien lisääntyneen kasvun on saanut aikaan kolme to­den­nä­köistä tekijää. Teollisuudesta tuulien mukana kulkeutuva, saasteena pelätty typpi ei vielä vaurioita, vaan päin­vastoin lan­noittaa metsää. Toisaalta, …

Jatka lukemista Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tehostaa puun käyttöä

Muistio / Veli Pohjonen / 17.1.1990 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee tänään vauhdilla.  Sen pääsyynä pidetään fossiilisten polttoaineiden: öljyn, maakaasun ja kivihiilen polttoa.  Ilmakehän nousevan hiilidioksidin pitoisuuden sanotaan muuntavan maapallon ilmasto-oloja suuntaan, mikä ei ole välttämättä eduksi ihmiskunnalle. Vaikka Suomen kesät tullevatkin lämpimämmiksi, maapallon kuivuusalueet tulevat yhä kuivemmiksi.  Mannerjäätikön pelätään sulavan ja meren pinnan nousevan metrikaupalla. Laskettavaa: …

Jatka lukemista Hiilidioksidi ja metsäpuiden lyhytkiertoviljely

Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhet­tavan sähkön turpiinihinta.  Kun raakasähkön hintaan lisä­tään energian ­tuotannossa syntyvien päästöjen, jätteiden ja saas­tei­den torjunnan kulut, puuvoiman edulli­suus käy muiden vaih­toeh­tojen edelle. --- Ihmisen tarvitseman energian tuottaminen jättää aina jälkeensä ei-toivottuja haittoja.  Tulipesistä tulee nokea, öljykattiloista rikkiä, kaikista fossiilista polttoaineista hiilidioksidia, ja ydinvoimasta …

Jatka lukemista Puuvoiman valtti on ympäristöetu

Puuvoima ei tarkoita enää pelkästään halkoja ja pilkkeitä.  Etevän teknologian miilu muuntaa energiapuun sähköksi ja lämmöksi.  Puuvoima on jo nyt kansallista perusvoimaamme, saamme siitä 14 % energian tarpeestamme.  Energiapuuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan ennen lähihistorias­samme.  Metsäteolli­suuden ei enää tarvit­se kil­pailla ener­gia­puusta sellun raaka-aineena.  Puu­voiman ympäris­tö- ja työlli­syysedut ovat ylivoi­maiset. --- Puuvoiman lisäkäytöstä kiistellään parhail­laan.  …

Jatka lukemista Mistä puuvoiman lisäkäytössä on kysymys?

Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhet­tavan sähkön turpiinihinta.  Siksi kevään 1992 energiapelin viimeiselle kierrokselle selviytyneet perusvoiman lähteet ydinvoima (15 prosentin), puuvoima (14) ja maakaasuvoima (8 prosentin nykyosuudellaan) on punnittava ensisijaisesti niiden jättämien saasteiden valossa.  Kun sähkön turpiinihintaan lisätään saasteiden torjunnan kulut, energialähteiden edulli­suus muuttuu aivan toiseksi kuin kansanedustaja …

Jatka lukemista Puuvoiman valtti on ympäristöetu

PUUVOIMAN VALTIT: YMPÄRISTÖ JA TYÖLLISYYS Vallitsevan käsityk­sen mukaan pian käynnistyvällä ener­giapelin viimeisellä kierroksella ovat vastakkain ydin­voima ja kivihiili.  Mutta ovat­ko ne todelliset vaihtoehdot?  Kummallakin on rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma: ydinvoimalla ikuiset jätteet, kivihiilellä ilmaston tukah­duttava hiilidioksidi. Sekä ydinvoima että kivihiili ovat tuontitavaraa.  Ydin­voiman­kin väitetty kotimaisuus on samaa luokkaa kuin banaa­nin.  Tuote kypsytetään Suomes­sa, mutta raaka-aine on …

Jatka lukemista Puuvoiman valtit: ympäristö ja työllisyys

Nyt kun Suomen metsätalous toimii vain yhdellä kolmasosalla mahdollisuuksistaan, puulle tulisi löytää vaihtoehtoisia käyttömuotoja.  Kasvavathan metsämme puuta tänään enemmän kuin koskaan ennen aikana, jolloin niitä on osattu mitata.  Puuvoima kansallisena energiaratkaisuna, energiapuu maatilojen myyntituotteena, ja toimivan metsätalouden merkitys koko kansantalouden elvyttäjänä vaativat nyt uuden ajattelutavan. Vastoin yleistä käsitystä puuvoima kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan.  …

Jatka lukemista Puuvoimasta ei syytä hellittää

  Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän ener­gia­ti­laston mu­kaan, vuodelta 1990, Suomen ener­giankulutuk­sesta ka­tetaan 14 pro­senttia puulla.  Puuvoima kuuluu maas­samme edel­leen ener­giata­louden raskaaseen sarjaan, sillä se jättää taak­seen sekä vesivoi­man (9 pro­senttia kulutuk­sesta), turve­voiman (4 %), kivi­hiilen (11 %) että maa­kaasun (7 %) (kuva).  Lähin puuvoiman kil­pai­li­ja on ydinvoima 15 pro­sentin ener­giaosuudel­laan. Mistä saamme tämän päivän puuvoiman?  …

Jatka lukemista Mistä energiapuun tuotannossa on kysymys?

Synteesi 15 vuoden kehityksestä Kehitys 1.   Toinen energiakriisi, 1970-luvun loppupuolella, käynnisti maas­samme kotimaisen energian tuotannon ja käytön tutki­mus- ja kehi­tys­työn.  Kuluneen 15 vuoden kokemusten perusteella olemme oppineet metsäenergian potentiaalin, tuotannon ja käytön osalta mm. seuraa­vaa:  *   Muiden metsävarojen tapaan energiapuuvaramme ovat edel­leen kas­vaneet, suhteel­lisesti jopa eniten.  Vuonna 1980 laskimme että metsäenergian vuotuinen, kestävästi ja teknisesti …

Jatka lukemista Bioenergia – Energiapuu – Kotimainen energia