Ruosterastas (Trudus naumanni) ja sen havainnot Suomen Lapissa

RUOSTERASTAS (Turdus naumanni , engl. Dusky thrush) jaetaan kahteen alalajiin, jotka toisinaan luetaan myös eri lajeiksi. Alalajit ovat eteläisempi T. naumanni naumanni, jota tavataan Keski-Siperian eteläosissa Jeniseijoen keskijuoksulta Lenajoen ylä- ja keskijuoksulle ja pohjoisempi T. naumanni eunomus (myös ruostesiipirastaaksi kutsuttu), joka pesii Keski-Siperian pohjoisosissa ja Kaakkois-Siperiassa Jeniseijoen keskijuoksulta Kamtjatkalle. Alalaji naumanni talvehtii Venäjän kaakkoisimmasta kulmasta Etelä-Kiinaan …

Kulorastas (Turdus viscivorus), sen esiintyminen Suomen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

KULORASTAS (Turdus viscivorus, engl. Mistle thrush) on rastaistamme suurin. Ulkonäöltään se muistuttaa paljon laulurastasta, mutta on tätä selvästi suurempi. Lennossa huomio kiinnittyy valkoisiin kainaloihin, kun ne laulurastaalla vastaavasti ovat oranssit. Kulorastaan pyrstön kulmat ovat lisäksi valkeat, vatsa on täplikkään valkoinen, mutta täplät ovat kulorastaalla pyöreät. Laulu muistuttaa mustarastaan huilumaista viheltelyä, mutta on tätä katkonaisempaa ja …

Sepelrastas (Turdus torquatus), sen esiintyminen Suomen Lapissa ja havainnot Värriön luonnonpuistossa

SEPELRASTAS (Turdus torquatus, engl. Ring ouzel) on pohjoisin rastaamme. Se on hoikka ja pitkäpyrstöinen. Koiras on himmeänmusta ja naaras suomukuvioisen mustanharmaa. Siivillä on vaaleampi alue. Koiraan rintavyö on valkoinen, muistuttaen muodoltaan armeijan päivystäjän lätkää, naaraalla vastaava kuvio on epäselvempi. Laulu on hidastempoista päättyen kireään visertelyyn. Luonteeltaan sepelrastas on arka ja erakkomainen, joka muuttomatkoillakin yleensä levähtää …

Harmaasieppo (Muscicapa striata), sen esiintyminen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

Yleensä vaatimattoman ulkonäön omaavat linnut laulavat monipuolisesti, mutta harmaasieppo (Muscicapa striata, engl. Spotted flycatcher) on tästä säännöstä poikkeus. Laji on väritykseltään huomaamattoman harmaa. Päältä se on harmaanruskea ja alta vaalea, rinnasta viiruinen. Nokka on leveä. Laji pyrähtää nopeasti lentävien hyönteisten perään, laskeutuu uuteen istumapaikkaan, nykii siipiään ja napsauttelee nokkaansa. Laulu on vaatimatonta sirahtelua, joka jää …

Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), sen esiintyminen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

LEPPÄLINTU (Phoenicurus phoenicurus , engl. Common redstart). Kesäpukuinen leppälintukoiras on helppo tuntea mustasta naamastaan ja kurkustaan, punaisesta vatsapuolestaan, lyijynharmaasta selästään sekä alati vipattavasta punaisesta pyrstöstään; tuntomerkistä, jonka laji Euroopassa jakaa ainoastaan mustaleppälinnun kanssa. Naaras on paljon tasaisemman värinen, yleisväritykseltään ruskeanharmaa, mutta myös punapyrstöinen. Leppälinnun ruumiin pituus on 14 cm ja normaalipaino 17 g.   Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) …

Niittykirvinen (Anthus pratensis), sen esiintyminen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

NIITTYKIRVINEN (Anthus pratensis , engl. Meadow pipit ) on ulkonäöltään varsin vähän huomiota herättävä harmahtava, vähän vihreään vivahtava, viiruinen pikkulintu. Sen tuntomerkkeinä hyppivä lentotyyli ja toistuva isst, isst ääntely ovat parhaat. Niittykirvisen ruumiin pituus on 15 cm ja paino koiraalla keskimäärin 19 g, naaraalla puolestaan 20 g. Kuva 1. Niittykirvinen (kuva Wikipedia Commons ) Niittykirvinen suosii nimensä mukaisesti …

Järripeippo (Fringilla montifringilla), sen esiintyminen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

JÄRRIPEIPPO (Fringilla montifringilla, engl. Brambling) on kotoisen peippomme pohjoinen vastinlaji. Lajilla on siemensyöjille tyypillinen kekomainen nokka. Kaikissa puvuissa järripeipon erottaa tavallisesta peiposta valkean yläperän perusteella. Kesäpukuista mustapäistä koirasta ei voi sekoittaa mihinkään muuhun kotimaiseen lajiin. Talvella mustissa pään höyhenissä on valkea reunus, ja pää näyttää kirjavammalta. Naaraat ja nuoret linnut muistuttavat enemmän tavallista peippoa, mutta …

Punakylkirastas (Turdus iliacus), sen esiintyminen Lapissa ja Varrion luonnonpuistossa

PUNAKYLKIRASTAS (Turdus iliacus , Redwing ) on Lapin runsaslukuisimpia pesimälintuja. Se on pienikokoinen rastas, jonka tunnistaa mm. valkeasta silmäkulman juovasta sekä punaisista kyljistä ja kainaloista. Laulu on tunnusomainen säe, joka vaihtelee maantieteellisesti paljon, mutta joka päättyy tyypilliseen särinään. Varoitus on räkättirastasmainen, mutta nopeampi räksätys. Punakylkirastaan ruumiin pituus on 22 cm ja paino 63 g. Kuva 1. Punakylkirastas …

Keltavästäräkki (Motacilla flava), sen esiintyminen Suomen Lapissa ja Värriön luonnonpuistossa

KELTAVÄSTÄRÄKKI (Motacilla flava, Yellow wagtail ) on Lapin soiden tunnusomaisimpia lintuja. Kesäinen koiras on vatsapuoleltaan kirkkaan keltainen, selkäpuolelta vihertävämpi ja tummempi; pää on yleensä pohjoisella thunbergi-alalajilla (pohjankeltavästäräkki) tumma. Naaraat ja nuoret linnut ovat hailakamman värisiä, harmahtavan kellanvihreitä. Hyvä tuntomerkki kaikissa puvuissa on kuitenkin lajin vsiy-ääni. Keltavästäräkin systematiikka on kuitenkin varsin sekava ja monimutkainen, tällä hetkellä hyväksyttyjä …