Veli Pohjonen

HÄRKÄLINTU (Podicep grisegena, Red-necked grebe) on tunnettu paitsi möreästä äänestään myös siitä, että ainoana meikäläisenä uikkulajina sillä on musta päälaki, harmaanvalkeat posket ja kastanjanruskea kaula. Laji on silkkiuikkua vähän pienempi, mutta mustakurkku-uikkua suurempi; aika lailla molempien välimaastossa. Ruumiin pituus on 45 cm, paino 860 g. Härkälintu (WP Commons ) Härkälintu pesii runsasravinteisilla järvillä, joissa on pesimäpaikaksi …

Jatka lukemista Härkälintu ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

MUSTAKURKKU-UIKKU (Podiceps auritus, Slavonian grebe, also Horned grebe) on toiseksi pienin uikkumme, jonka tuntee juhlapuvussa punaruskeasta kaulasta ( kaukaa katsottuna mustasta ) ja punaruskeista ”korvahöyhenistä”. Ruumiin pituus on 35 cm ja paino 390 g.   Mustakurkku-uikku (WP Commons) Laji suosii makeavetisiä lammikoita, rimpisiä soita, tai suurempien järvien tai merenlahtien ruovikkoisia poukamia. Talvella mustakurkku-uikku on enimmäkseen …

Jatka lukemista Mustakurkku-uikku ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

PIKKU-UIKKU (Tachybabtus ruficollis, Little grebe) on uikkulajeistamme pienin. Väritys on tasaisen tumma, kurkussa on ruosteenruskeaa väriä. Talvella väritys on tasaisen harmaa. Huomio kiinnittyy pieneen kokoon. Lajin tapaa useimmiten talvella, kun tämä nyrkinkokoinen uikku tulee ruovikoistaan ulos. Pikku-uikun ruumiin pituus on 27 cm, paino 180 g.   Pikku-uikku (WP Commons) Pikku-uikku asustaa erilaisia vesistöjä, jotka yleensä …

Jatka lukemista Pikku-uikku ja sen havainnot Suomen Lapissa

JÄÄKUIKKA (Gavia adamsii, White-billed diver ) on kuikkalajeista suurin ja sen kellanvalkea nokka näyttää ylöspäin suunnatulta. Ruumiin pituus on 84 cm, paino 5200 g. Jääkuikka (WP Commons ) Jääkuikka pesii mieluiten tundran makeavetisissä järvissä tai lammikoissa, mutta myös arktisilla rannikoilla, joissa tai jokisuistoissa. Metsäpeitteistä ympäristöä laji karttaa. Talvehtimisalueet ovat suojaisissa rannikkovesissä. Kalat muodostavat jääkuikkien pääravinnon, mutta myös …

Jatka lukemista Jääkuikka ja sen havainnot Suomen Lapissa

AMERIKANJÄÄKUIKKA (Gavia , engl. Common loon, also Great northern diver) on meillä harvinainen harhailija. Se on kuikkaa suurempi, mustaniskainen ja suoranokkainen. Ruumiin pituus on 80 cm, paino 3600 g ja siipien kärkiväli 137 cm. Amerikanjääkuikka (WP Commons ) Laji pesii lähinnä isoissa ja syvissä makeavetisissä järvissä joko havumetsävyöhykkeessä tai tundralla. Se talvehtii merellä sekä tuulelle alttiissa osuuksilla …

Jatka lukemista Amerikanjääkuikka ja sen havainnot Suomen Lapissa

TIIBETINHANHI (Anser indicus, engl. Bar-headed goose ), entinen intianhanhi, luokitellaan meillä tarhakarkulaiseksi. Lajin yleisväritys on harmaa, mutta pää on valkoinen ja siinä kaksi mustaa poikkijuovaa niskassa. Hyvin nähtynä lajista ei voi erehtyä. Ruumiin pituus on 74 cm, paino 2500 g. Tiibetinhanhi (WP Commons ) Tiibetinhanhi pesii erilaisilla kosteikoilla, yleensä vuoristoissa 4000 – 5000 metrin korkeudella merenpinnasta. Talvet …

Jatka lukemista Tiibetinhanhi ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

LAPASOTKA (Aythya marila , engl. Greater scaup) kuuluu sukeltajasorsiin. Kaukaa katsottuna juhlapukuinen koiras näyttää keskeltä vaalealta ja molemmista päistä tummalta. Naaras on tummanruskea. Se eroaa tukkasotkasta laajalti valkean nokantyven perusteella. Ruumiin pituus on 46 cm, paino 1100 g. Lapasotka (WP Commons ) Lapasotka pesii sirkumpolaarisesti Euraasian ja Pohjois-Amerikan taigalla. Nimirotu marila pesii Islannista Lena-joelle saakka Siperiassa, rotu …

Jatka lukemista Lapasotka ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

HEINÄTAVI (Anas querquedula , engl. Garganey ) on vaateliaampia vesilintulajejamme. Se on pienehkö puolisukeltajasorsa, jolla koiraan pää on kauniin karmiininpunainen ja siinä on valkoinen silmäkulmanjuova. Naaras on tasaisemman värinen, eikä kovin helposti tavinaaraasta erotettavissa. Siiven etureunassa kummallakin on siniharmaata, mutta koiraalla tämä alue näkyy selvemmin. Siipipeili on vihreä, valkoisen reunustama. Ruumiin pituus on 39 cm ja paino …

Jatka lukemista Heinätavi ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

MUSTAJOUTSEN (Cygnus , engl. Black swan ) on alun perin australialainen laji, josta tehdyt havainnot maassamme koskevat tarhakarkulaisia. Mustajoutsen on nimensä mukaan musta joutsen, jonka siipisulat kuitenkin ovat valkeat. Tarhaoloissa  lajin on todettu risteytyvän kyhmyjoutsenen ja monen hanhilajin kanssa.  Lajin ruumiin pituus on  120 cm, paino 6300 g ja siipien kärkiväli 180 cm. Maastossa nähtynä lajista ei voi erehtyä. Mustajoutsen on …

Jatka lukemista Mustajoutsen ja sen havainnot Suomen Lapissa

TUNDRAHANHI (Anser albifrons) kuuluu meillä niin sanottuihin arktisiin hanhiin, jonka esiintyminen alkoi säännöllisesti vasta vuodesta 1974,  jolloin ilmeisesti koko Vienanmeren muuttoreitin kanta muutti maamme yli lokakuussa. Tundrahanhi kuuluu harmaisiin hanhiin (suku Anser), jonka erottaa aikuispuvussa metsähanhesta mm. vatsan laikkujen perusteella. Nokan tyven valkea alue on pienempi kuin muuten melko samannäköisellä kiljuhanhella. Lajina tundrahanhi pesii Euraasian …

Jatka lukemista Tundrahanhi ja sen havainnot Suomen Lapissa