Mustajoutsen ja sen havainnot Suomen Lapissa

MUSTAJOUTSEN (Cygnus , engl. Black swan ) on alun perin australialainen laji, josta tehdyt havainnot maassamme koskevat tarhakarkulaisia. Mustajoutsen on nimensä mukaan musta joutsen, jonka siipisulat kuitenkin ovat valkeat. Tarhaoloissa  lajin on todettu risteytyvän kyhmyjoutsenen ja monen hanhilajin kanssa.  Lajin ruumiin pituus on  120 cm, paino 6300 g ja siipien kärkiväli 180 cm. Maastossa nähtynä lajista ei voi erehtyä. Mustajoutsen on …

Tundrahanhi ja sen havainnot Suomen Lapissa

TUNDRAHANHI (Anser albifrons) kuuluu meillä niin sanottuihin arktisiin hanhiin, jonka esiintyminen alkoi säännöllisesti vasta vuodesta 1974,  jolloin ilmeisesti koko Vienanmeren muuttoreitin kanta muutti maamme yli lokakuussa. Tundrahanhi kuuluu harmaisiin hanhiin (suku Anser), jonka erottaa aikuispuvussa metsähanhesta mm. vatsan laikkujen perusteella. Nokan tyven valkea alue on pienempi kuin muuten melko samannäköisellä kiljuhanhella. Lajina tundrahanhi pesii Euraasian …

Punapäänarsku ja sen havainto Suomen Lapissa

PUNAPÄÄNARSKU (Netta rufina, engl. Red-crested pochard) on meillä satunnainen laji. Koiraalla on punaruskea pää ja musta rinta, kyljissä on paljon valkoista. Naaras on yleisväriltään ruskea, mutta posket ovat vaaleat. Punapäänarsku kuuluu sukeltajasorsiin. Ruumiin pituus on 56 cm ja paino 1100 g. Punapäänarsku (WP Commons ) Punapäänarsku suosii lähinnä syviä, isoja järviä tai makea- tai murtovetisiä laguuneja, …

Sepelhanhi ja sen havainnot Suomen Lapissa

SEPELHANHI (Branta bernicla , engl. Brent goose) kuuluu arktisiin hanhiin. Laji on kirjohanhista tummin, vain kaulalla on pieni, valkea laikku muuten mustassa höyhenpuvussa. Tosin peräpuoli on tälläkin lajilla valkea, kuten lähes kaikilla muillakin hanhilla. Valkoposkihanhesta lajin erottaa parhaiten tumman vatsan perusteella. Valkoposkihanhen vatsa on valkoinen. Sepelhanhen paino on 1850 g, ruumiin pituus 61 cm ja siipien …

Silkkiuikku ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

SILKKIUIKKU           Podiceps cristatus KUVAUS. Silkkiuikku on suurin uikkumme, joka pesimäkaudella on helpoimmin  tunnistettavissa punaruskean poskipartansa perusteella. Ruumiin pituus on 46 – 61 cm ja paino 596 – 1490 g. Silkkiuikku on laajalle levinnyt laji. Sitä tavataan laajalti Euroopassa ja Aasiassa, mutta pesivänä paikoin myös Afrikassa ja Australiassa. Suomessa lajia tavataan pohjoisimpana maailmassa. Pesimäympäristönä silkkiuikku suosii …

Valkoposkihanhi ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

VALKOPOSKIHANHI (Branta leucopsis) kuuluu kirjohanhien (Branta) sukuun. Laji on yleisiä hanhiamme pienempi, mustavalkea vesilintu, jonka posket ovat, paljon suuremmasta kanadanhanhesta poiketen, laajalti valkeat. Valkoposkihanhi Lajin luontainen ravinto koostuu pesimäaikana erilaisista tundran kasveista. Muuttomatkoilla syödään rantaniittyjen kasvillisuutta, lähinnä erilaisia heinälajeja, tai etsitään rantavedestä levää. Lajin pelloilla harjoittama laidunnus on aiheuttanut konflikteja viljelijäväestön kanssa kaikilla talvehtimisalueilla, sekä …

Keltavästäräkki ja sen esiintyminen Suomen Lapissa

KELTAVÄSTÄRÄKKI    Motacilla  flava Keltavästäräkki (Motacilla flava , engl. Yellow wagtail , ruots. Gulärla ) on Lapin soiden tunnusomaisimpia lintuja.  Kesäinen koiras on vatsapuoleltaan kirkkaan keltainen, selkäpuolelta vihertävämpi ja tummempi; pää on yleensä pohjoisella thunbergi-alalajilla tumma.  Naaraat ja nuoret linnut ovat hailakamman värisiä, harmahtavan kellanvihreitä.  Hyvä tuntomerkki kaikissa puvuissa on kuitenkin lajin vsiy-ääni.  Keltavästäräkin systematiikka on kuitenkin varsin sekava ja monimutkainen, tällä hetkellä hyväksyttyjä …