Kiina uskoo biodieseliin

Metsähakkeesta dieseliä

Alkuvuoden (2016) talousuutinen oli Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu. Puusta tehdyllä dieselillä on ollut 2000-luvulla useita käänteitä. Esiaste oli Forestera …

Mainokset

Pienpuun hintaongelma voidaan ratkaista

Metsän kasvamaa energiapuuta on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 sentin karsimattomasta energiapuusta maksettiin loppuvuodesta 2014 tien varressa keskimäärin 21 euroa kiintokuutiolta. Jos energiapuun karsi rangaksi, siitä maksettiin 25 euroa. Kokopuun ja rankapuun hankintahinnasta pitää nyt kirjaa Luonnonvarakeskus. Pienpuun hinnassa on mysteeri. …

Kannot kaskesta

Kainuun klas­sik­ko­kir­jai­lija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin. Kantojen vääntö oli mielessä metsä­o­ji­tuksen nestorilla, haapa­ve­ti­sellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansain­vä­lisen metsä­tie­de­miesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsän­vil­jelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen …

Merkkipaaluja metsissämme

Kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa Aivan kuten merkkivuosia on Suomen itse­näi­syy­dellä, on metsä­ta­lou­del­lam­mekin pyöreitä merkkipaaluja. Puun kasvulle niitä on kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsien koko vuosikasvu, runkoina. 50 miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Lasken­nal­li­sesti tämä tapahtui vuonna 1949. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Haapavetinen professori …

Metsäviljelmiä haihduttamaan

Itämeri tuskailee ravinteissaan. Jäteveden puhdistamot poistavat veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilalla on ongelma, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää. Kaivoksilta jokiin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaatin huleet. Ne näyttävät valuvan talven- ja lumenvarmasti jatkossa Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta. Päästöjä …

Metsähiilen derivaatat ja integraalit

EU-komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Väki nimeää suomalaisen metsän liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi. Suomalainen, vuodesta toiseen yhä enemmän puuta kasvattanut metsäväki on ymmällään. Hämmennyksen taustalla on Euroopan unionin vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Sekaisin menevät derivaatta ja integraali tavalla, jota kevään ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava suomalainen abiturientti …

Puuenergia voi puhdistaa ilmakehää

Metsäisille maille hiilidioksidin talteenotto avaa uuden mahdollisuuden Hiilidioksidin talteenottoa esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tutkija Cesare Marchetti. Hän julkaisi 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman siepata hiilidioksidi Euroopan voimaloiden savuista. Se kerättäisiin maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon, johdettaisiin Välimeren suulle ja haudattaisiin Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyisi ja pysyisi vettä raskaampana syvänmeren pohjassa ikuisesti. Marchettin ajatus jäi muhimaan tiedekirjallisuuteen, kunnes siitä …