Puu voi korvata kivihiilen 1990-luvun alun tekniikalla. Uuden biovoimalan sydän on kotimaisille polttoaineille räätälöity leijupetikattila. Leijupetipoltossa pölymäisen kivihiilen tai jyrsinturpeen voi vaihtaa portaattomasti palamaiseen hakkeeseen, tai sahausjätteenä myytävään puun kuoreen ja puruun. Leijupetipolton avaus puuvoimaan tapahtui keväällä 1993. Mikkelin seudun metsänhoitoyhdistykset käynnistivät neuvottelut runsaan 25'000 kiintokuution haketoimituksesta Mikkelin uuteen biovoimalaan. Myöhemmin metsähakkeen korjuu nousee 40'000 …
Perhemetsätalouden vastaisku
Saksalainen viikkolehti Spiegel arvosteli marraskuussa 1993 voimallisesti suomalaista metsänhoitoa ja metsätaloutta. Lehti syyttää suomalaisia ahneudesta ja metsien raiskauksesta. Lehden ympäristöryhmä vieraili taannoin Kainuun laajoilla avohakkuun aloilla. Kainuun aukot pääsevät palstoille myös, kun Suomen päivälehdet ruotivat metsätalouden ympäristöongelmia. Kun ympäristöuutiset kuvaa Suomen metsän käsittelyn rajuimpia näkymiä, nekin valitaan Kainuun avohakkuista. Miksi saksalaiset tai suomalaiset ympäristöjärjestöt eivät …
Pienydinreaktorit ovat kaukana kiertotaloudesta
Energiataloutemme kääntyy ilmastokriisin myötä kiertotalouden suuntaan. Lämpövoimalat luopuvat kertakäyttöisestä kivihiilestä, korvaamalla sen jatkuvasti kasvavalla hakkeella. Metsähakkeen ohella kivihiilen korvaajaksi lämmön tuotantoon on ehdotettu taajamien pienydinvoimaloita. Ne alkaisivat tuottaa alueensa väestölle kaukolämpöä. Aihe on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavalta. Ne ovat kuitenkin vielä kiusallisen etäällä kiertotalouden perusajattelusta. Ihmiskunta ei osaa kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai …
Jatka lukemista Pienydinreaktorit ovat kaukana kiertotaloudesta
Aarniohjelmaan on metsätaloudessa vara
Muun Suomen tavoin Pohjois-Karjalan metsät rupesivat kasvamaan 1970-luvulla hyvin. Kasvu ylitti pysyvästi hakkuut vuonna 1964. Siitä lähtien Pohjois-Karjalan metsät ovat kasvaneet korkoa korolle. 1960-luvun lopulla Pohjois-Karjalan metsät kasvoivat 4,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoteen 1992 mennessä kasvu nousi 40 prosentilla, 6,3 miljoonaan kuutioon. Kun metsiä hakataan noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kasvun ylijäämää on 1,3 miljoonaa …
Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tehostaa puun käyttöä
Uusimpien Euroopan metsävaroja koskevien selvitysten mukaan metsien puusto lisääntyy ja niiden vuotuinen kasvu nousee parhaillaan kaikkialla Länsi-Euroopassa. Erityisen selvästi näin on tapahtunut 1970- ja 1980-luvulla pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsämaissa, Suomessa ja Ruotsissa. Metsien lisääntyneen kasvun on saanut aikaan kolme todennäköistä tekijää. Teollisuudesta tuulien mukana kulkeutuva, saasteena pelätty typpi ei vielä vaurioita, vaan päinvastoin lannoittaa metsää. Toisaalta, …
Jatka lukemista Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tehostaa puun käyttöä
Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?
1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen. Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään. Ensimmäiset uutta kasvatusmenetelmää enteilevät koetulokset julkaistiin 1960-luvun lopulla, mutta varsinaisesti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn periaatteet kiteytti metsätutkija E.J. Schreiner vuonna 1971 Yhdysvalloissa. Käsite juurtui nopeasti tutkimukseen eri puolilla maapalloa. Suomessakin …
Jatka lukemista Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?
Tropiikin metsät ja kasvihuoneilmiö
Maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia verraten vähän, vain 348 miljoonasosaa (ppm), vain promillen kolmannes. Mutta vähäisyyttäänkin hiilidioksidi on ilmakehän tärkeimpiä kaasuja. Hiilidioksidia tarvitsevat kasvuunsa kaikki vihreät kasvit. Hiilidioksidia hengittävät, ulospäin, kaikki eläimet. Hiilidioksidin lisääntynyt pitoisuus saa ilmamassan käyttäytymään lämpöä säästävän kasvihuonelasin tavoin; puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Yhdessä eräiden muiden hivenkaasujen kuten metaanin, …
Hiilidioksidi ja metsäpuiden lyhytkiertoviljely
Muistio / Veli Pohjonen / 17.1.1990 Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee tänään vauhdilla. Sen pääsyynä pidetään fossiilisten polttoaineiden: öljyn, maakaasun ja kivihiilen polttoa. Ilmakehän nousevan hiilidioksidin pitoisuuden sanotaan muuntavan maapallon ilmasto-oloja suuntaan, mikä ei ole välttämättä eduksi ihmiskunnalle. Vaikka Suomen kesät tullevatkin lämpimämmiksi, maapallon kuivuusalueet tulevat yhä kuivemmiksi. Mannerjäätikön pelätään sulavan ja meren pinnan nousevan metrikaupalla. Laskettavaa: …
Jatka lukemista Hiilidioksidi ja metsäpuiden lyhytkiertoviljely
Sudan – Finland Forestry Programme – Review 11 Jan 1990
Background The White Nile Province in the Central Region of Sudan is one of the important Gum arabic production areas in the country. It belongs to the 300-600 mm rainfall zone in which the gum source: Acacia senegal thrives naturally, especially in the vast savannah areas west of the White Nile river. Gum …
Jatka lukemista Sudan – Finland Forestry Programme – Review 11 Jan 1990
Puuvoiman valtti on ympäristöetu
Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhettavan sähkön turpiinihinta. Kun raakasähkön hintaan lisätään energian tuotannossa syntyvien päästöjen, jätteiden ja saasteiden torjunnan kulut, puuvoiman edullisuus käy muiden vaihtoehtojen edelle. --- Ihmisen tarvitseman energian tuottaminen jättää aina jälkeensä ei-toivottuja haittoja. Tulipesistä tulee nokea, öljykattiloista rikkiä, kaikista fossiilista polttoaineista hiilidioksidia, ja ydinvoimasta …
Veli Pohjonen 