Mistä puuvoiman lisäkäytössä on kysymys?

Puuvoima ei tarkoita enää pelkästään halkoja ja pilkkeitä.  Etevän teknologian miilu muuntaa energiapuun sähköksi ja lämmöksi.  Puuvoima on jo nyt kansallista perusvoimaamme, saamme siitä 14 % energian tarpeestamme.  Energiapuuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan ennen lähihistorias­samme.  Metsäteolli­suuden ei enää tarvit­se kil­pailla ener­gia­puusta sellun raaka-aineena.  Puu­voiman ympäris­tö- ja työlli­syysedut ovat ylivoi­maiset. --- Puuvoiman lisäkäytöstä kiistellään parhail­laan.  …

Puuvoiman valtti on ympäristöetu

Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhet­tavan sähkön turpiinihinta.  Siksi kevään 1992 energiapelin viimeiselle kierrokselle selviytyneet perusvoiman lähteet ydinvoima (15 prosentin), puuvoima (14) ja maakaasuvoima (8 prosentin nykyosuudellaan) on punnittava ensisijaisesti niiden jättämien saasteiden valossa.  Kun sähkön turpiinihintaan lisätään saasteiden torjunnan kulut, energialähteiden edulli­suus muuttuu aivan toiseksi kuin kansanedustaja …

Puuvoiman valtit: ympäristö ja työllisyys

PUUVOIMAN VALTIT: YMPÄRISTÖ JA TYÖLLISYYS Vallitsevan käsityk­sen mukaan pian käynnistyvällä ener­giapelin viimeisellä kierroksella ovat vastakkain ydin­voima ja kivihiili.  Mutta ovat­ko ne todelliset vaihtoehdot?  Kummallakin on rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma: ydinvoimalla ikuiset jätteet, kivihiilellä ilmaston tukah­duttava hiilidioksidi. Sekä ydinvoima että kivihiili ovat tuontitavaraa.  Ydin­voiman­kin väitetty kotimaisuus on samaa luokkaa kuin banaa­nin.  Tuote kypsytetään Suomes­sa, mutta raaka-aine on …

Puuvoimasta ei syytä hellittää

Nyt kun Suomen metsätalous toimii vain yhdellä kolmasosalla mahdollisuuksistaan, puulle tulisi löytää vaihtoehtoisia käyttömuotoja.  Kasvavathan metsämme puuta tänään enemmän kuin koskaan ennen aikana, jolloin niitä on osattu mitata.  Puuvoima kansallisena energiaratkaisuna, energiapuu maatilojen myyntituotteena, ja toimivan metsätalouden merkitys koko kansantalouden elvyttäjänä vaativat nyt uuden ajattelutavan. Vastoin yleistä käsitystä puuvoima kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan.  …

Maakaasu ja biokaasu

Maakaasu on yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania.  Sen molekyylissä (CH4) on yksi atomi hiiltä ja neljä atomia vetyä.  Kun maakaasua poltetaan, syntyy enimmäkseen vettä (vesihöyryä; vedystä), ja vähemmän hiilidioksidia (hiilestä).  Maakaasu on parhaimmillaan puhdasta energiaa, sen ainut ongelmajäte on hiilidioksidi.      Maakaasussa on kolme etua: 1) siinä on fossiilipolttoaineista vähiten hiilidioksidia, 2) maakaasulla energiansiirron voi siirtää maan …

Mistä energiapuun tuotannossa on kysymys?

  Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän ener­gia­ti­laston mu­kaan, vuodelta 1990, Suomen ener­giankulutuk­sesta ka­tetaan 14 pro­senttia puulla.  Puuvoima kuuluu maas­samme edel­leen ener­giata­louden raskaaseen sarjaan, sillä se jättää taak­seen sekä vesivoi­man (9 pro­senttia kulutuk­sesta), turve­voiman (4 %), kivi­hiilen (11 %) että maa­kaasun (7 %) (kuva).  Lähin puuvoiman kil­pai­li­ja on ydinvoima 15 pro­sentin ener­giaosuudel­laan. Mistä saamme tämän päivän puuvoiman?  …

Bioenergia – Energiapuu – Kotimainen energia

Synteesi 15 vuoden kehityksestä Kehitys 1.   Toinen energiakriisi, 1970-luvun loppupuolella, käynnisti maas­samme kotimaisen energian tuotannon ja käytön tutki­mus- ja kehi­tys­työn.  Kuluneen 15 vuoden kokemusten perusteella olemme oppineet metsäenergian potentiaalin, tuotannon ja käytön osalta mm. seuraa­vaa:  *   Muiden metsävarojen tapaan energiapuuvaramme ovat edel­leen kas­vaneet, suhteel­lisesti jopa eniten.  Vuonna 1980 laskimme että metsäenergian vuotuinen, kestävästi ja teknisesti …

Plantation forestry and contract farming for pulp fibre production in North-East Thailand

EXECUTIVE SUMMARY Pulp demand rising, fibre supply limited 1.   Projected demand for pulp and paper in Thailand in the coming 25 years is high, which renders rapid strengt­hening of country's own pulp mill­ing capacity na­tionally well justified.  Remark­able increment in pulp supply can be met only with planted trees, through plantations and contract farming.  The …

Turvepolitiikka ohjaa maataloutta erikoiselle tielle

Suomalainen Tiedeakatemia viivoitti vuonna 2010 energiakarttaamme. Se vaikuttaa tänään maataloutemme tiekarttaan. Ohjurina on turve. Tiedeakatemia päätti, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa. Turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä, hiilidioksidia päästäviä polttoaineita. Ensin luulimme, että voimme silti nostaa turvetta soiltamme hallitusti. Meidän on hoidettava ympäristöä kestävin periaattein. Suojelusoihin emme kajoa. Maksamme polttoturpeesta mukisematta saman …

Metsäteollisuuden iso energiamuutos on jo tapahtunut

Vuosi 2020 jää metsähistoriamme merkkivuodeksi, kun keskeinen paperin tuottaja UPM (Yhtyneet Paperitehtaat) ilmoitti elokuussa suunnitelmastaan sulkea maamme suurin paperitehdas, Kaipola. Paperin alamäki ei ole silti yllätys. Painopaperi on hiipunut jo parikymmentä vuotta. Edellisen kerran mittava metsäteollisuuden muutos tapahtui 1960-luvulla. Taustalla oli silloinen huoli raakapuun riittävyydestä. Ratkaisu löytyi sähköstä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin …