Pajusta moneen lähtöön

Paju on puistamme monikäyttöisimpiä. Ennen pahvin ja muovin aikaa koripaju oli kuljetusten tärkein materiaali tuhansia vuosia. Vannepajulla jämäköitiin 1800-luvun olut- ja viskitynnyreitä. Kuoresta tehty pajunköysikin tunnetaan vanhastaan. Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja metsäntutkija Risto Sarvas toivat Tanskasta 5 000 nopeakasvuista viljelypajua kokeiltavaksi uutena sellupuuna. Menetelmä sai nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Energiapaju keksittiin 1960–1970-lukujen vaihteessa. …

Mainokset

Kehitysavun ytimessä on ruokaturvan kohentaminen

Suomen Afrikkaan antamaa kehitysapua on tapana aika ajoin mollata tehottomaksi. Viimeksi näin teki kirjassaan eläkkeelle siirtynyt suurlähettiläs Matti Kääriäinen (HS Kotimaa 22.1.2015). Mollaajilta on hämärtynyt kehitysavun suuri linja. Se vedettiin yli 60 vuotta sitten, kun maailman ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n pääjohtaja varoitti, että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään. Nälänhädästä oli silloin tuoreita muistoja niinkin …

Puupelletti 40 vuoden paalulla

Pelletti, tuo koiranmuonan näköinen puusta puristettu energiamuru on keksintönä 40 vuoden ikäinen. Puupelletin isä on saksalaisperäinen keksijä Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun puun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. …

Hieskoivu nousi tuhkasta

Nyt kun metsäteollisuus suunnittelee uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kuopioon, Kainuuseen ja Kemijärvelle, kuitupuun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Kemiin suunnitellusta biodieselin jalostamosta on puolestaan tulossa Suomen suurin energiapuun ostaja. Kiinalainen Kaidi-yhtiö tarvitsee energiapuuta kaksi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Yhtiö ei voi laskea kaikkia ostojaan männyn ja kuusen kuitupuun varaan. Kemissähän on jo kaksi täyden mittakaavan sellutehdasta. …

Lisää biomassaa kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen. Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei alkanut vielä 1900-luvun puolella. Huikarin ajatusta vieroksuttiin kotimaassa, kun …

Tikkuviina tulossa autoihimme

Marraskuussa 2016 Pietarsaari otti oppia Kajaanista. Huol­to­a­se­ma­yhtiö St1 kumppaneineen julkisti suun­ni­tel­mansa bioetanolin kakkos­teh­taasta. Pietarsaareen 2020-luvun alussa nouseva tehdas olisi tuotannoltaan viisi kertaa suurempi kuin Kajaaniin 2017 valmistuva ja täyteen vauhtiinsa pääsevä St1:n ykköstehdas. Molemmat tehtaat käyttävät raaka-aineenaan alueensa sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaiden lopputuote on liikenteen uusiutuva polttoneste, bioetanoli. Puuperäisenä etanolia kutsuttiin entisaikaan tikkuviinaksi. Kun tankkaamme …