Puuvoima ei tarkoita enää pelkästään halkoja ja pilkkeitä. Etevän teknologian miilu muuntaa energiapuun sähköksi ja lämmöksi. Puuvoima on jo nyt kansallista perusvoimaamme, saamme siitä 14 % energian tarpeestamme. Energiapuuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan ennen lähihistoriassamme. Metsäteollisuuden ei enää tarvitse kilpailla energiapuusta sellun raaka-aineena. Puuvoiman ympäristö- ja työllisyysedut ovat ylivoimaiset. --- Puuvoiman lisäkäytöstä kiistellään parhaillaan. …
Puuvoiman valtti on ympäristöetu
Huomisen ja tulevien sukupolvien ympäristö painaa tulevassa perusvoiman valinnassa paljon, enemmän kuin jauhettavan sähkön turpiinihinta. Siksi kevään 1992 energiapelin viimeiselle kierrokselle selviytyneet perusvoiman lähteet ydinvoima (15 prosentin), puuvoima (14) ja maakaasuvoima (8 prosentin nykyosuudellaan) on punnittava ensisijaisesti niiden jättämien saasteiden valossa. Kun sähkön turpiinihintaan lisätään saasteiden torjunnan kulut, energialähteiden edullisuus muuttuu aivan toiseksi kuin kansanedustaja …
Puuvoiman valtit: ympäristö ja työllisyys
PUUVOIMAN VALTIT: YMPÄRISTÖ JA TYÖLLISYYS Vallitsevan käsityksen mukaan pian käynnistyvällä energiapelin viimeisellä kierroksella ovat vastakkain ydinvoima ja kivihiili. Mutta ovatko ne todelliset vaihtoehdot? Kummallakin on rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma: ydinvoimalla ikuiset jätteet, kivihiilellä ilmaston tukahduttava hiilidioksidi. Sekä ydinvoima että kivihiili ovat tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus on samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytetään Suomessa, mutta raaka-aine on …
Puuvoimasta ei syytä hellittää
Nyt kun Suomen metsätalous toimii vain yhdellä kolmasosalla mahdollisuuksistaan, puulle tulisi löytää vaihtoehtoisia käyttömuotoja. Kasvavathan metsämme puuta tänään enemmän kuin koskaan ennen aikana, jolloin niitä on osattu mitata. Puuvoima kansallisena energiaratkaisuna, energiapuu maatilojen myyntituotteena, ja toimivan metsätalouden merkitys koko kansantalouden elvyttäjänä vaativat nyt uuden ajattelutavan. Vastoin yleistä käsitystä puuvoima kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan. …
Maakaasu ja biokaasu
Maakaasu on yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania. Sen molekyylissä (CH4) on yksi atomi hiiltä ja neljä atomia vetyä. Kun maakaasua poltetaan, syntyy enimmäkseen vettä (vesihöyryä; vedystä), ja vähemmän hiilidioksidia (hiilestä). Maakaasu on parhaimmillaan puhdasta energiaa, sen ainut ongelmajäte on hiilidioksidi. Maakaasussa on kolme etua: 1) siinä on fossiilipolttoaineista vähiten hiilidioksidia, 2) maakaasulla energiansiirron voi siirtää maan …
Mistä energiapuun tuotannossa on kysymys?
Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puuvoima kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, sillä se jättää taakseen sekä vesivoiman (9 prosenttia kulutuksesta), turvevoiman (4 %), kivihiilen (11 %) että maakaasun (7 %) (kuva). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan. Mistä saamme tämän päivän puuvoiman? …
Bioenergia – Energiapuu – Kotimainen energia
Synteesi 15 vuoden kehityksestä Kehitys 1. Toinen energiakriisi, 1970-luvun loppupuolella, käynnisti maassamme kotimaisen energian tuotannon ja käytön tutkimus- ja kehitystyön. Kuluneen 15 vuoden kokemusten perusteella olemme oppineet metsäenergian potentiaalin, tuotannon ja käytön osalta mm. seuraavaa: * Muiden metsävarojen tapaan energiapuuvaramme ovat edelleen kasvaneet, suhteellisesti jopa eniten. Vuonna 1980 laskimme että metsäenergian vuotuinen, kestävästi ja teknisesti …
Jatka lukemista Bioenergia – Energiapuu – Kotimainen energia
Plantation forestry and contract farming for pulp fibre production in North-East Thailand
EXECUTIVE SUMMARY Pulp demand rising, fibre supply limited 1. Projected demand for pulp and paper in Thailand in the coming 25 years is high, which renders rapid strengthening of country's own pulp milling capacity nationally well justified. Remarkable increment in pulp supply can be met only with planted trees, through plantations and contract farming. The …
Turvepolitiikka ohjaa maataloutta erikoiselle tielle
Suomalainen Tiedeakatemia viivoitti vuonna 2010 energiakarttaamme. Se vaikuttaa tänään maataloutemme tiekarttaan. Ohjurina on turve. Tiedeakatemia päätti, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa. Turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä, hiilidioksidia päästäviä polttoaineita. Ensin luulimme, että voimme silti nostaa turvetta soiltamme hallitusti. Meidän on hoidettava ympäristöä kestävin periaattein. Suojelusoihin emme kajoa. Maksamme polttoturpeesta mukisematta saman …
Jatka lukemista Turvepolitiikka ohjaa maataloutta erikoiselle tielle
Metsäteollisuuden iso energiamuutos on jo tapahtunut
Vuosi 2020 jää metsähistoriamme merkkivuodeksi, kun keskeinen paperin tuottaja UPM (Yhtyneet Paperitehtaat) ilmoitti elokuussa suunnitelmastaan sulkea maamme suurin paperitehdas, Kaipola. Paperin alamäki ei ole silti yllätys. Painopaperi on hiipunut jo parikymmentä vuotta. Edellisen kerran mittava metsäteollisuuden muutos tapahtui 1960-luvulla. Taustalla oli silloinen huoli raakapuun riittävyydestä. Ratkaisu löytyi sähköstä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin …
Jatka lukemista Metsäteollisuuden iso energiamuutos on jo tapahtunut
Veli Pohjonen 