Avainsana: 2012

Posted on

Kuitupuu nyt kallista polttoon

Teollisuudelle puuenergia on ollut aina hankala. Siitä maksettiin ilmastokamppailun kuumimpina hetkinä niin hyvin, että puun tuottajat myivät kuitupuunsa sellutehtaan sijasta voimaloille. Kaupat tehtiin puuenergian varjohintaan. Varjohinta kertoo, paljonko kuitupuusta voi maksaa, jotta siitä saatava energia vastaa kivihiiltä. Varjohinta on kahden osan summa. Perustaso on kivihiilen satamahinta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästöoikeuksista. Joulukuun alussa puuenergian varjohinta …

Jatka lukemista Kuitupuu nyt kallista polttoon

Advertisement
Posted on

Puuvillaa puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että pohjoinen Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua. Liukosellu on sanana meille outo, mutta se koskettaa meitä hyvin läheltä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä puuvillan sijasta viskoosi? Viskoosi on puuperäistä vaatekuitua, jonka esiaste liukosellu on. Sen kysyntä maailmalla kasvaa sitä mukaa, kun …

Jatka lukemista Puuvillaa puusta

Posted on

Turvetaloudelta mahdollista saada tulevaisuuden lisäpeltoa

Turpeeseen on lyöty leima, ympäristötuhon merkki. Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty syntipukiksi järviemme samentumiseen. Kumpaakaan väitettä ei ole pystytty todistamaan. Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään. Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa. Siitä on vakuuttavin esimerkki Pohjois-Karjalan Höytiäinen, mistä vesi pakeni 1853 epäonnisen järven laskun vuoksi. …

Jatka lukemista Turvetaloudelta mahdollista saada tulevaisuuden lisäpeltoa

Posted on

Hirvi tekee 2000-luvun kansallismaisemaa

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Nautoja meillä on 900 000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150 000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Poroja on puolet enemmän, noin 300000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa …

Jatka lukemista Hirvi tekee 2000-luvun kansallismaisemaa

Posted on

Valumat luontoon pysähtyvät energiapajuun

Nykyihmisen taloudesta valuu luontoon kiusallisia aineksia. Pelloilta karkaa typpeä ja fosforia, lopulta rehevöittämään Itämertä. Turvesuot päästävät järviin hienojakoista humusta. Kaatopaikkojen läpi tihkuu nestettä, mikä pilaa pohjavesiä. Kaivosten ylipursuavat varastoaltaat ovat tuorein ongelma. Niiden tyhjentämiseksi ei tunnu löytyvän muuta keinoa, kuin laskea vedet sellaisenaan puroihin, jokiin, järviin ja mereen. Hakevoimalat tuottavat tuhkaa, jossa on jäämiä kadmiumista. …

Jatka lukemista Valumat luontoon pysähtyvät energiapajuun

Posted on

Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa

Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa Jo 40 vuotta nostetun kotimaisen energiaturpeen mollaus kiihtyy. Ensin turpeen väitettiin olevan ilmakehälle likaavampi polttoaine kuin kivihiili. Nyt turvetalous on nimetty pääsyntipukiksi järviemme samentumiseen. Mollaajat eivät ole pystyneet todistamaan kumpaakaan väitettä. Kivihiilen hiilidioksidi ei palaudu kallioperään koskaan. Turpeen hiilidioksidi taas palautuu luonnonsoihin kohtuullisen ajan kuluessa. Siitä on esimerkkejä Pohjanlahden viljelemättömillä maankohoamisen …

Jatka lukemista Turvetalous raivaa tarvitsemaamme lisäpeltoa