Puun hinta jäi kivihiilen jalkoihin

Energiapuuta on metsässä kasvava ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Jos männiköstä harventaa tyveltään 5–6 senttisiä soiroja, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jos männyn tyven läpimitta on kymmenen senttiä, sen saa myytyä paperipuuksi. Paperipuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluu maksaa enemmän kuin energiapuusta. Vuoden 2008 alkupuolella tienvarteen asti korjatun paperipuun kauppahinta oli …

Mainokset

Kiina uskoo biodieseliin

Metsähakkeesta dieseliä

Alkuvuoden (2016) talousuutinen oli Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu. Puusta tehdyllä dieselillä on ollut 2000-luvulla useita käänteitä. Esiaste oli Forestera …

Puupelletti 40 vuoden paalulla

Pelletti, tuo koiranmuonan näköinen puusta puristettu energiamuru on keksintönä 40 vuoden ikäinen. Puupelletin isä on saksalaisperäinen keksijä Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun puun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. …

Puuenergialle leijonanosa

Vuonna 1998 saimme puusta jo 19 prosenttia koko Suomen energiasta. Puu selätti ydinvoiman (18 prosenttia), kivihiilen (11 prosenttia) ja maakaasun (11 prosenttia). Puun edellä on enää öljy, jonka osuus oli 28 prosenttia. Mistä puuenergian uudessa nousussa on kysymys? Puun energiakäyttö tuli kansalliseksi tavoitteeksemme 1970-luvun öljykriisien jälkeen. Tuontiöljystä oli hankkiuduttava eroon. Vielä vuonna 1970 puuenergian osuus …

Hiilidioksidin päästökauppaan liittyi paljon odotuksia

Euroopan unionissa käynnistyi vuonna 2005 hiilidioksidin päästökauppa. Sen piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta niin korkeaksi, että siirtyminen uusiutuviin vaihtoehtoihin olisi tapahtunut markkinavoimin. Jos hiilidioksidin hinta olisi noussut 30-40 euroon per tonni, kivihiilivoimaloidemme olisi kannattanut ostaa metsähaketta. Peltoenergia olisi lyönyt itsensä läpi. Ehkä kotimaista biodieseliä voisi jo tankata huoltoasemilla. Pellettiämme olisi viety Eurooppaan …

Hakepaju on varteenotettava vaihtoehto

vuosikasvua 75 kuutiota hehtaarilla Ajatuksen hakepajusta toivat Suomeen metsäjohtaja Ralph Erik Serlachius ja metsätutkija Risto Sarvas vuonna 1953. He ostivat Tanskasta 5000 kappaletta alkujaan tynnyrinvanteiksi viljellyn pajun pistokkaita. Pajut viljeltiin Helsingin pohjoispuolelle, missä Metsäntutkimuslaitos seurasi niiden kasvua ja talvenkestoa parinkymmenen vuoden ajan. Hakepajun viljelytutkimus käynnistyi vasta 1970-luvulla, kun olimme kokeneet ensimmäiset öljykriisit. Nyt hakepajua tarvittiin …

Puupelletti toista sukupolvea bioenergian jalostuksessa

<sec><para>Puupelletit ilmestyivät Pohjoismaiden lämpömarkkinoille 1990-luvulla. Noita koiranmuonan näköisiä ja kokoisia, kuivattuja energiajyväsiä tuli ensin tarjolle pientaloihin. Samalla pannuhuoneisiin oli mahdollista ostaa uuden tyyppisiä pellettipolttimia, joilla aikansa eläneen öljypolttimen saattoi korvata ympäristölle ystävällisemmällä tekniikalla.</para> <para></para> <para>Suomessa pellettiteollisuuden nousu alkoi 1998, kun Fincambi Oy rakensi tehtaansa Etelä-Pohjanmaalle Vöyriin. Ensimmäisenä vuonna pelletin tuotanto oli 10000 tonnia.</para> <para></para> <para>Vuonna …