Avainsana: energiapaju

Posted on

Energiapuun tuotannossa keräilystä viljelyyn

Jos pajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Metsästä keräämäämme energiapuu on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 senttisestä karsimattomasta energiapuusta maksettiin syksyllä 2014 tien varressa 22 euroa kiintokuutiolta. Kun männyn läpimitta nousee yli kymmenen sentin, puun saa …

Jatka lukemista Energiapuun tuotannossa keräilystä viljelyyn

Advertisement
Posted on

Biotaloudelta parasta energiaa

Biotalouden nousu on ajanut Suomen ilmasto- ja ympäristöväen taas tuskalliseen energia-ajatteluun. Mistä meidän tulisi valita jatkossa energiamme: biotuotetehtaista pursuavasta puuvoimasta, ilmastoa lämmittävästä öljyvoimasta vai ikuisten saasteiden ydinvoimasta? Kolmikko on vielä pitkään perusvoimaamme. Vuonna 2016 saimme puusta 26, öljystä 23 ja ydinvoimasta 18 prosenttia tarpeestamme. Puuvoiman merkitys kasvaa biotalouden myötä. Esimerkiksi käy Äänekosken biotuotetehdas, mikä tuottaa …

Jatka lukemista Biotaloudelta parasta energiaa

Posted on

Pienpuun hintaongelma voidaan ratkaista

Metsän kasvamaa energiapuuta on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 sentin karsimattomasta energiapuusta maksettiin loppuvuodesta 2014 tien varressa keskimäärin 21 euroa kiintokuutiolta. Jos energiapuun karsi rangaksi, siitä maksettiin 25 euroa. Kokopuun ja rankapuun hankintahinnasta pitää nyt kirjaa Luonnonvarakeskus. Pienpuun hinnassa on mysteeri. …

Jatka lukemista Pienpuun hintaongelma voidaan ratkaista

Posted on

Metsäviljelmiä haihduttamaan

Itämeri tuskailee ravinteissaan. Jäteveden puhdistamot poistavat veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilalla on ongelma, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää. Kaivoksilta jokiin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaatin huleet. Ne näyttävät valuvan talven- ja lumenvarmasti jatkossa Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta. Päästöjä …

Jatka lukemista Metsäviljelmiä haihduttamaan

Posted on

Valumat luontoon pysähtyvät energiapajuun

Nykyihmisen taloudesta valuu luontoon kiusallisia aineksia. Pelloilta karkaa typpeä ja fosforia, lopulta rehevöittämään Itämertä. Turvesuot päästävät järviin hienojakoista humusta. Kaatopaikkojen läpi tihkuu nestettä, mikä pilaa pohjavesiä. Kaivosten ylipursuavat varastoaltaat ovat tuorein ongelma. Niiden tyhjentämiseksi ei tunnu löytyvän muuta keinoa, kuin laskea vedet sellaisenaan puroihin, jokiin, järviin ja mereen. Hakevoimalat tuottavat tuhkaa, jossa on jäämiä kadmiumista. …

Jatka lukemista Valumat luontoon pysähtyvät energiapajuun