Puu voi korvata kivihiilen 1990-luvun alun tekniikalla. Uuden biovoimalan sydän on kotimaisille polttoaineille räätälöity leijupetikattila. Leijupetipoltossa pölymäisen kivihiilen tai jyrsinturpeen voi vaihtaa portaattomasti palamaiseen hakkeeseen, tai sahausjätteenä myytävään puun kuoreen ja puruun. Leijupetipolton avaus puuvoimaan tapahtui keväällä 1993. Mikkelin seudun metsänhoitoyhdistykset käynnistivät neuvottelut runsaan 25'000 kiintokuution haketoimituksesta Mikkelin uuteen biovoimalaan. Myöhemmin metsähakkeen korjuu nousee 40'000 …
Puun hinta jäi kivihiilen jalkoihin
Energiapuuta on metsässä kasvava ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Jos männiköstä harventaa tyveltään 5–6 senttisiä soiroja, ne kelpaavat vain energiapuuksi. Jos männyn tyven läpimitta on kymmenen senttiä, sen saa myytyä paperipuuksi. Paperipuu on puunjalostuksen arvopuuta, ja siitä kuuluu maksaa enemmän kuin energiapuusta. Vuoden 2008 alkupuolella tienvarteen asti korjatun paperipuun kauppahinta oli …
Kiina uskoo biodieseliin
Alkuvuoden (2016) talousuutinen oli Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu. Puusta tehdyllä dieselillä on ollut 2000-luvulla useita käänteitä. Esiaste oli Forestera …
Pienpuun hintaongelma voidaan ratkaista
Metsän kasvamaa energiapuuta on ohut riuku, joka ei ole vielä turvonnut paperipuun kokoon. Energiapuu on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta, jota maassamme riittää. Rinnankorkeudeltaan 6-10 sentin karsimattomasta energiapuusta maksettiin loppuvuodesta 2014 tien varressa keskimäärin 21 euroa kiintokuutiolta. Jos energiapuun karsi rangaksi, siitä maksettiin 25 euroa. Kokopuun ja rankapuun hankintahinnasta pitää nyt kirjaa Luonnonvarakeskus. Pienpuun hinnassa on mysteeri. …
Kannot kaskesta
Kainuun klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin. Kantojen vääntö oli mielessä metsäojituksen nestorilla, haapavetisellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen …
Veli Pohjonen 