Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?

     1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen.  Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään.      Ensimmäiset uutta kasvatusmenetelmää enteilevät koetulokset julkaistiin 1960-luvun lopulla, mutta varsinaisesti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyn periaatteet kiteytti metsätutkija E.J. Schreiner vuonna 1971 Yhdysvalloissa.  Käsite juurtui nopeasti tutkimukseen eri puolilla maapalloa.  Suomessakin …

Advertisement

Haketta halvemmalla

Tukki­ta­lou­desta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa. Biotuo­te­tehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi vaatteiden kuiduksi, kappa­le­tu­los­tuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja muiksi uusiksi tuotteiksi. Halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen kallista hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee. …

Hakepaju on varteenotettava vaihtoehto

vuosikasvua 75 kuutiota hehtaarilla Ajatuksen hakepajusta toivat Suomeen metsäjohtaja Ralph Erik Serlachius ja metsätutkija Risto Sarvas vuonna 1953. He ostivat Tanskasta 5000 kappaletta alkujaan tynnyrinvanteiksi viljellyn pajun pistokkaita. Pajut viljeltiin Helsingin pohjoispuolelle, missä Metsäntutkimuslaitos seurasi niiden kasvua ja talvenkestoa parinkymmenen vuoden ajan. Hakepajun viljelytutkimus käynnistyi vasta 1970-luvulla, kun olimme kokeneet ensimmäiset öljykriisit. Nyt hakepajua tarvittiin …