Avainsana: metsänviljely

Posted on

Kannot kaskesta

Kainuun klas­sik­ko­kir­jai­lija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin. Kantojen vääntö oli mielessä metsä­o­ji­tuksen nestorilla, haapa­ve­ti­sellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansain­vä­lisen metsä­tie­de­miesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsän­vil­jelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen …

Jatka lukemista Kannot kaskesta

Advertisement
Posted on

Merkkipaaluja metsissämme

Kansallinen 150 miljoonan kuution etappi on mahdollinen saavuttaa Aivan kuten merkkivuosia on Suomen itse­näi­syy­dellä, on metsä­ta­lou­del­lam­mekin pyöreitä merkkipaaluja. Puun kasvulle niitä on kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsien koko vuosikasvu, runkoina. 50 miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Lasken­nal­li­sesti tämä tapahtui vuonna 1949. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Haapavetinen professori …

Jatka lukemista Merkkipaaluja metsissämme

Posted on

Lisää biomassaa kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen. Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei alkanut vielä 1900-luvun puolella. Huikarin ajatusta vieroksuttiin kotimaassa, kun …

Jatka lukemista Lisää biomassaa kannoista

Posted on

Metsityksen suuri linja

Vuonna 1981 suurlähettiläs Pekka Malinen esitti OECD:n neuvostossa, "että järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin voitaisiin ajoissa ryhtyä" (Malinen 1989, s. 139). Ehdotus oli aikaansa edellä, eikä sitä hyväksytty. Vuosikymmen oli kuluva ennenkuin ilmakehään karanneen hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön taustalla alettiin myöntää yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella. Mutta suurlähettiläs Malinenkaan ei vielä …

Jatka lukemista Metsityksen suuri linja